8.4.2021

Ajankohtaista verotuksessa huhtikuu 2021

Ajankohtaiskatsauksessamme käsittelemme lyhyesti viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja ajankohtaisia uutisia. Keskustelemme mielellämme kanssanne aiheista tarkemmin ja arvioimme niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaanne.

Käymme tässä koosteessa läpi

  • verotuksen vastuullisuuskehitystä sekä muita uutisia ja
  • oikeuskäytäntöä.

Ajankohtaisia uutisia

Verotuksen vastuullisuus kehittyy

Ulkoministeriö julkaisi 4.3.2021 linjauksen, jolla varmistetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten toiminnan verovastuullisuus.

Linjauksessa määritellään kehitysyhteistyön puitteissa myönnettävän rahoituksen perusperiaatteet, joita rahoitusta saavien yritysten tulee noudattaa. Linjaus on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman toimeenpanoa ja se koskee kaikkea yksityiselle sektorille annettavaa Suomen kehitysyhteistyörahoitusta.

Linjaus kieltää aggressiivisen verosuunnittelun. Tällä tarkoitetaan keinotekoisia järjestelyitä, joilla yritykset pyrkivät joko laskemaan maksettavaksi tulevaa veroa tai välttämään verot kokonaan. Linjauksessa kielletään veroparatiisien hyödyntäminen kehitysyhteistyövaroilla tehtäviin sijoituksiin, joita ei tehdä suoraan kohdemaassa, vaan jotka toteutetaan toisessa maassa sijaitsevan rahaston tai yhtiön kautta. Kehitysyhteistyörahoitusta saavat yritykset eivät saa vaatia itselleen kilpailua vääristäviä verovapautuksia tai -huojennuksia.

Yritysten vastuullisen toiminnan seuraamiseksi ja varmistamiseksi edellytetään myös, että yritykset raportoivat liiketoiminnastaan avoimesti veroviranomaisten edellyttämällä tavalla niissä maissa, joissa yrityksellä on toimintaa.

EU:n neuvosto hyväksyi tiukemmat verotustietojen avoimuusvaatimukset suurille monikansallisille yrityksille

Euroopan unionin jäsenvaltioiden suurlähettiläät ovat valtuuttaneet EU:n puheenjohtajamaan Portugalin aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa siitä, että julkista maakohtaista raportointia koskeva direktiivi hyväksyttäisiin pikaisesti.

Direktiivi edellyttää, että sellaiset monikansalliset tai yksittäiset yritykset, joiden konsolidoitu liikevaihto on ollut yli 750 miljoonaa euroa kahtena edellisenä tilikautena peräkkäin ilmoittavat julkisesti kuhunkin jäsenmaahan maksamansa tuloveron ja muut olennaiset verotustiedot.

Ilmoitusvelvollisuus koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:n sisällä vai ulkopuolella. Direktiiviehdotus on osa oikeudenmukaisempaa yhtiöverojärjestelmää koskevaa komission toimintasuunnitelmaa.

Suomen hallitus esittää pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapauden poistamista

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että arvonlisävero pitää jatkossa maksaa myös silloin, kun tavaran arvo on alle 22 euroa ja lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Muutoksella pannaan täytäntöön EU-lainsäädäntöä. Muutoksella on tarkoitus parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa markkinoilla poistamalla EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapaus.

Enintään 22 euron arvoisia tavaralähetyksiä tuodaan Suomeen nykyisin vuosittain noin 16,5 miljoonaa kappaletta. Verottoman maahantuonnin päättyminen lisäisi verotuloja Suomessa arviolta 26 miljoonalla eurolla.

Yritysten on ilmoitettava koronatuet myös veroilmoituksessa

Koronavirustilanteen vuoksi yritystoimintaa varten saadut rahalliset tuet ovat yritykselle veronalaista tuloa ja ne kirjataan yrityksen kirjanpitoon. Yrityksen tulee ilmoittaa tuet myös veroilmoituksessa.

Oikeustapauksia

Työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa voidaan veroetua menettämättä antaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita

Korkein hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan KHO 2021:25 sitä, onko työntekijän työsuhteeseen perustuvassa henkilöstöannissa osakkeen merkitsemisestä saama etu veronalaista vain siltä osin, kuin osakkeen hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen käyvästä hinnasta. Tapauksessa merkityt osakkeet olivat yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

KHO katsoi, että työsuhteeseen perustuvaa oikeutta merkitä yhteisön osakkeita tulee tulkita yhdenmukaisesti osakeyhtiölaissa tarkoitetun osakeannin kanssa ja näin ollen henkilöstöannissa voitiin antaa myös yhtiön0 hallussa olevia omia osakkeita.

KHO:n ennakkoratkaisu: Yhdistyksen voi muuttaa osuuskunnaksi ilman veroseuraamuksia

Korkein hallinto-oikeus katsoi tapauksessaan 11.3.2021/107, että yhdistys ei purkaudu verotuksessa sen muuttaessa toimintamuotonsa osuuskunnaksi niin, että sen aiemmin harjoittamaan toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät toimintaa jatkavalle osuuskunnalle.

Tapauksessa yhdistyksen muuttaminen osuuskunnaksi tapahtui taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi annetun lain mukaisesti ja näin ollen asiassa annettiin ennakkoratkaisu tuloverolain 24 §:n soveltamisesta.

Hallinto-oikeudelta ratkaisu yritystoiminnan jatkamisesta ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumisesta

Vaasan hallinto-oikeuden julkaisemattomassa ratkaisussa 16.12.2021 20/0661/4 lahjanantaja oli lahjoittanut yhteislahjana yhtiön osakkeita kuudelle lapselleen. Tarkoituksena oli, että kaikki yhteislahjan saajat valittaisiin yhtiön hallitukseen, mutta vain kaksi lahjansaajaa kerrallaan toimisi yhtiössä kahden vuoden ajan osana kiertävää hallitusrotaatiota. Kaksi yhteislahjansaajista työskenteli konserniin kuuluvien yhtiöiden johtotehtävissä lahjanannon aikana sekä sen jälkeen. 

Hallinto-oikeus totesi, että perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskeva säännös oli poikkeus yleiseen verovelvollisuuteen nähden eikä sitä sen vuoksi tullut tulkita laajentavasti. Sukupolvenvaihdoshuojennus edellyttää henkilökohtaista osallistumista yritystoiminnan jatkamiseen. Esitetyssä hallitusrotaatiossa osa lahjansaajista ei tulisi jatkamaan yritystoimintaa hallituksen jäsenenä useaan vuoteen osakkeiden lahjoituksen jälkeen.

Hallinto-oikeus katsoi, että pelkkä osallistuminen yhtiön hallitustyöhön tulevaisuudessa ennalta määritellyn ajan ei tarkoittanut yritystoiminnan jatkamista. Yritystoiminnan tulisi myös jatkua ilman erillistä estettä välittömästi lahjansaannin jälkeen. Yritystoiminnan jatkamisvaatimus täyttyi niiden lahjansaajien osalta, jotka työskentelivät konserniin kuuluvissa yhtiöissä. (Ei lainvoimainen).

Yhtiö sai vähentää tytäryhtiön osakkeiden hankintaa varten hankittujen asiantuntijapalvelujen ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron

Keskusverolautakunta totesi ratkaisussaan KVL:2020/46, että tytäryhtiön osakkeiden hankintaa varten ostetut asiantuntijapalvelut olivat yhtiön yleiskustannuksia, sillä kuluilla oli suora ja välitön yhteys yhtiön liiketoimintaan.

Tapauksessa yhtiön oli tarkoitus myydä ostettavalle tytäryhtiölleen palveluita jatkuvaluontoisesti ja suorittaa palvelujen myynnistä arvonlisävero. KVL katsoi, että sillä seikalla ei ollut merkitystä, oliko asiantuntijapalvelujen ostosopimukset solminut yhtiö itse vai oliko ne solmittu yhtiön lukuun. Merkitystä ei myöskään ollut sillä, tuottiko yhtiö tytäryhtiölleen suoritettavat palvelut omalla henkilökunnalla vai hankkiko se nämä hallintopalvelut ulkopuolisilta alihankintana. (Lainvoimainen).

Johdannaisten kaupankäynnistä yhdysvaltalaisilla markkinoilla aiheutuvat tappiot olivat vähennyskelpoisia

KVL katsoi ratkaisussaan KVL:2021/1, että tapauksessa tappiot aiheutuivat sellaisesta sijoitustoiminnasta, jota hakija pystyi harjoittamaan joko EU:ssa tai sen ulkopuolella sijaitsevalla markkinapaikalla.

Kyseiset Yhdysvalloissa sijaitsevat markkinapaikat rinnastuivat ominaisuuksiltaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettuun säänneltyyn markkinaan. Tappioita oli pidettävä luovutustappioon rinnastettavina tappioina hakijan verotuksessa, sillä myös kotimaisessa pörssissä ja muussa ETA-valtiossa vastaavalla markkinapaikalla harjoitetussa johdannaiskaupassa aiheutuvat tappiot olivat vähennyskelpoisia. (Lainvoimainen).