18.2.2020

Markkinaoikeus antoi ensimmäisen kieltopäätöksen ja esti Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan

Kesko Oyj:n ja Heinon Tukku Oy:n välinen yrityskauppa tuli Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittavaksi viime vuoden toukokuussa. KKV siirsi asian jatkokäsittelyyn, ja KKV:n käsittelyaikaa pidennettiin markkinaoikeuden päätöksellä ensin 31.10.2019 asti ja edelleen 18.11.2019 asti, jolloin KKV jätti asiassa kieltoesityksen, joka siirtyi markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Markkinaoikeus antoi 17.2.2020 kautta aikojen ensimmäisen kieltopäätöksen ja kielsi Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan. 

Yrityskaupan kannalta merkitykselliset markkinat

Keskon ja Heinon Tukun päällekkäinen liiketoiminta kohdistuu pääasiallisesti päivittäistavaroiden tukkumyyntiin yksityisille foodservice-asiakkaille, joita ovat esimerkiksi hotellit ja ravintolat. Sekä KKV että yrityskaupan osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että foodservice-asiakkaiden hankinnat voidaan jakaa toimitusmyyntiin ja noutomyyntiin, jotka muodostavat omat relevantit tuotemarkkinansa. Lisäksi KKV ja yrityskaupan osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että markkinaa tulisi tutkia valtakunnallisella tasolla.

KKV:n ja yrityskaupan osapuolten näkemykset foodservice-asiakkaiden toimitusmyyntimarkkinoiden laajuudesta poikkesivat kuitenkin toisistaan. Näin ollen markkinaoikeuden oli ensimmäiseksi arvioitava, onko merkityksellisenä tuotemarkkinana pidettävä KKV:n esittämällä tavalla yleistukkukauppojen foodservice-tuotteiden yksityisasiakkaiden toimitusmyyntimarkkinoita vai tulisiko markkinat määritellä laajemmin siten, että yleistukkujen lisäksi myös erikoistukut ja valmistajat huomioitaisiin, kuten Kesko ja Heinon Tukku ovat esittäneet. 

Markkinamäärittelyn arvioinnissaan markkinaoikeus kiinnitti huomioita useisiin KKV:n ja Keskon tuottamiin analyyseihin. Markkinaoikeus tarkasteli kysynnän korvaavuutta ja asiakassiirtymiä yleistukkujen ja erityistukkujen välillä niin sanotun critical loss -analyysin ja transaktiokustannusanalyysin sekä kyselytutkimusten kautta. Analyysit osoittivat, että suurin osa asiakkaista asioi pääsääntöisesti vain yhden toimittajan, käytännössä yleistukun, kanssa hajauttamatta hankintojaan ja että asiakkaat siirtyvät pääosin yleistukusta toiseen eivätkä erikoistukkuihin tai valmistajiin. Muun muassa näiden seikkojen valossa markkinaoikeus katsoi, että KKV:n esittämää markkinamääritelmää oli pidettävänä oikeana.

Yrityskauppa on omiaan estämään tehokkaan kilpailun

Markkinaoikeus katsoi, että Keskon ja Heinon Tukun välinen yrityskauppa oli omiaan estämään tehokasta kilpailua merkityksellisillä markkinoilla kilpailulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Markkinaoikeuden ratkaisuun vaikutti muun muassa se, että yrityskaupan myötä syntyvällä keskittymällä olisi hyvin merkittävä markkinaosuus, ja se, että Keskoa ja Heinon Tukkua oli pidettävä toistensa läheisinä kilpailijoina. Lisäksi markkinaoikeus katsoi, että yrityskaupalla olisi vaikutus markkinoiden rakenteeseen, sillä Keskon Kespro on suurin toimija merkityksellisillä markkinoilla eikä markkinoilla ollut sen ja Heinon Tukun lisäksi kuin muutamia muita toimijoita. Näin ollen markkinaoikeus katsoi KKV:n tavoin, että yrityskaupan myötä syntyvän keskittymän olisi todennäköisesti kannattavaa nostaa hintojaan.

Markkinaoikeus katsoi, ettei tukkukauppojen asiakkailla voida katsoa olevan sellaista neuvotteluvoimaa, joka tasapainottaisi yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat.  Markkinaoikeus ei myöskään pitänyt mahdollista markkinoille tuloa tai yrityskaupasta aiheutuvia tehokkuushyötyjä riittävinä tasapainottavina tekijöinä.

Ei sopivia ehtoja kilpailuongelmien poistamiseksi

Kesko esitti KKV:lle viranomaisprosessin aikana sitoumuksia liittyen enimmäistukkuhintojen asettamiseen ja tavarantoimittajia koskevaan kuljetusjärjestelmään. KKV on sekä yleisesti että nyt kyseessä olevassa tapauksessa katsonut, että horisontaalisista yrityskaupoista aiheutuvat kilpailuongelmat vaativat lähtökohtaisesti aina rakenteellisia sitoumuksia, kuten liiketoiminnan tai sen osa luovutusta. KKV katsoi, etteivät Keskon esittämät sitoumukset muodostaneet sellaista pysyvää ratkaisua, joka olisi poistanut KKV:n yksilöimät kilpailua koskevat huolenaiheet.

Myös markkinaoikeus katsoi, etteivät Keskon esittämät ehdot olleet riittävät poistamaan yrityskaupasta aiheutuvaa kilpailuhaittaa. Toisin kuin KKV:lla, markkinaoikeudella olisi ollut mahdollisuus määrätä yrityskaupalle ehtoja vastoin kaupan ilmoittajan suostumusta. Markkinaoikeus kuitenkin totesi, ettei Keskon ja Heinon Tukun välistä yrityskauppaa voida hyväksyä edes ehdollisena, sillä se estää olennaisesti tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla. Näin ollen markkinaoikeus historiallisesti kielsi ensimmäistä kertaa yrityskaupan KKV:n esityksen mukaisesti.

Kieltoesitys ei välttämättä johda yrityskaupan kieltämiseen

Marraskuussa 2019 jätetty kieltoesitys oli vasta neljäs kautta aikojen sen jälkeen, kun yrityskauppojen valvonta alkoi Suomessa vuonna 1998. Ensimmäinen kieltoesitys tehtiin vuonna 2000, ja se koski Sonera Oyj:n yhteisen määräysvallan hankintaa Yleisradio Oy:n tytäryhtiössä Digita Oy:ssä. Kaupalla katsottiin olevan huomattavia poissulkevia vaikutuksia ja kaupan katsottiin suojaavan Soneran ja Digitan määräävää markkina-asemaa. Kaupalle annettiin kuitenkin ehdollinen hyväksyntä, joka edellytti, että Sonera sitoutuisi olemaan hakematta digitelevision toimilupaa. Tämän seurauksena Sonera vetäytyi kaupasta.

Toinen kieltoesitys liittyi NCC Roads Oy:n ja Destia Oy:n väliseen yrityskauppaan, ja se tehtiin yli kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2011. Kaupan katsottiin estävän kilpailua pääkaupunkiseudun asfalttimassan markkinoilla. Markkinaoikeus asetti kaupan hyväksymiselle merkittäviä lisäehtoja, kuten kiinteistön vuokraaminen kilpailijoille asfalttimassan tuotantoa varten ja asfalttimassan myyminen kilpailijoille käypään markkinahintaan. Tämän seurauksena NCC Roads vetäytyi alkuperäisestä kaupasta ja sopi Destian kanssa uudesta, suppeammasta järjestelystä, joka hyväksyttiin sellaisenaan. 

Vuonna 2013 Uponor Oyj:n ja KWH-Yhtymä Oy:n yhteisyrityksen perustamista esitettiin kiellettäväksi. Kieltoesityksen taustalla oli KKV:n huoli kilpailun vähentymisestä erityisesti yhdyskuntarakentamisessa käytettävien muoviputkien markkinoilla, sillä järjestely koski kyseisen markkinan kahta suurinta toimijaa. Samoin kuin kahdessa edellisessä tapauksessa markkinaoikeus hyväksyi yrityskaupan ehdollisena vaatien, että perustettu yhteisyritys tarjoaa tiettyjen tuotevalikoimien sopimusvalmistusta sovittuun määrään asti muille Suomessa toimiville putkijärjestelmätuotteiden valmistajille ja suostuu myymään seitsemän määriteltyä putkenvalmistuslinjaa. Uponor ja KWH hyväksyivät asetut ehdot, eikä KKV katsonut tarpeelliseksi valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta.

Keskolla on vielä mahdollisuus hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Yrityskauppojen vaikutusanalyysistä voit lukea tarkemmin blogissamme.