11.8.2020

Kuluttajansuojaan liittyvä keinovalikoima kovenee: seuraamusmaksu kuluttajansuojasäännösten rikkomisesta tuli mahdolliseksi 15.7.2020

Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394) on saatettu voimaan uusilla kansallisilla säännöksillä, jotka tulivat voimaan heinäkuun puolivälissä. Uusilla säännöksillä on muun muassa laajennettu kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaa, jolla erilaisiin kuluttajansuojasäännösten rikkomustilanteisiin voidaan puuttua.

Olennaisin muutos on uusi hallinnollinen sanktio, seuraamusmaksu, jonka markkinaoikeus voi määrätä kuluttaja-asiamiehen esityksestä. Finanssivalvonnan toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa seuraamusmaksun voi määrätä Finanssivalvonta itse.

Seuraamusmaksun käyttöönotto antaa kuluttaja-asiamiehelle aiempaa järeämmät keinot puuttua kuluttajansuojasäännösten rikkomuksiin. Aikaisemmin kuluttaja-asiamies ei nimittäin ole voinut määrätä elinkeinonharjoittajalle hallinnollista taloudellista seuraamusta kuluttajansuojasäännösten vastaisesta menettelystä.

Seuraamusmaksun lisäksi kuluttaja-asiamies voi jatkossa muun muassa määrätä verkkosivustojen sisältöä poistettavaksi tai esimerkiksi estää tai rajoittaa pääsyä verkkosivuille.

Seuraamusmaksu voidaan määrätä esimerkiksi piilomainonnasta tai totuudenvastaisesta markkinoinnista

Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun uuden lain (566/2020) myötä viranomainen voi nyt määrätä seuraamusmaksun useiden eri kuluttajansuojalain säännösten rikkomisesta.

Seuraamusmaksu voidaan määrätä muun muassa, jos markkinoinnin tunnistettavuusvaatimusta ei noudateta eli jos markkinoinnista ei käy selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus eikä se, kenen lukuun markkinointi tapahtuu. Kirjoitimme markkinoinnin tunnistettavuusvaatimuksesta vaikuttajamarkkinoinnin näkökulmasta viime vuonna blogissamme.

Seuraamusmaksu on mahdollista määrätä myös, jos markkinoinnissa tai asiakassuhteessa annetaan totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja tai käytetään aggressiivisia menettelyjä. Aggressiivisena menettelynä pidetään häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt.

Näiden lisäksi seuraamusmaksun määrääminen on mahdollista muun muassa rikottaessa tai laiminlyötäessä tiettyjä kuluttajansuojalain tiedonantovelvollisuuksia.  Seuraamusmaksun määräämiseen tietyissä tiedonantovelvollisuutta koskevissa tilanteissa on kuitenkin lain mukaan korotettu kynnys, eli seuraamusmaksu voidaan määrätä, kun rikkomus on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös taikka vaikeuttamaan kuluttajan oikeuksiin pääsyä.

Seuraamusmaksu voi olla suuruudeltaan jopa neljä prosenttia liikevaihdosta ja se voidaan määrätä myös johtoon kuuluvalle tai tosiasiallista määräysvaltaa käyttävälle henkilölle

Seuraamusmaksun suuruus perustuu aina kokonaisarviointiin. Seuraamusmaksua määrättäessä otetaan huomioon (i) rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus ja kestoaika, (ii) rikkomuksella mahdollisesti saavutettu hyöty, jos tämä tieto on saatavilla, (iii) elinkeinonharjoittajan toimet vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi ja (iv) elinkeinonharjoittajan mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset.

Elinkeinonharjoittajan osalta mahdollinen seuraamusmaksu voi olla määrältään enintään neljä prosenttia elinkeinonharjoittajan kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta.

Tietyissä tilanteissa seuraamusmaksu voidaan määrätä myös oikeushenkilön johtoon kuuluvalle tai oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävälle luonnolliselle henkilölle, jolloin seuraamusmaksu voi olla enintään neljä prosenttia henkilön rikkomuksen päättymistä edeltäneenä vuonna toimitetun verotuksen mukaisista tuloista, mutta kuitenkin enintään 40 000 euroa.

Tietyin edellytyksin seuraamusmaksua ei kuitenkaan välttämättä esitetä eikä määrätä. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, jos rikkomus on vähäinen, jos seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana tai jos elinkeinoharjoittaja on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva. Seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä myös, jos saman rikkomuksen johdosta on määrätty uhkasakko maksettavaksi tai uhkasakon maksuunpanoa koskeva hakemus on vireillä.