11.11.2020

Ajankohtaista verotuksessa

Ajankohtaiskatsauksessamme käsittelemme lyhyesti viimeaikaista verotus- ja oikeuskäytäntöä. Avustamme mielellämme tapauksiin liittyvissä asioissa.

Suomen verotusoikeus laajenee – ulkomaisen yhteisön yleinen verovelvollisuus määräytyy jatkossa johtopaikan perusteella

Hallitus on antanut esityksen (HE 136/2020 vp), jonka mukaan kotimaisena yhteisönä pidettäisiin Suomessa rekisteröityä tai perustettua yhteisöä. Jatkossa yleisesti verovelvollisena pidettäisiin myös ulkomaista yhteisöä, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Lainsäädäntömuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021. Ehdotukseen sisältyy tulkinnanvaraisuutta, joka liittyy esimerkiksi rahasto- sekä konsernirakenteiden arviointiin ja tappioiden siirtymiseen johtopaikan mukana. 

Konsernivähennys käyttöön

Hallitus on antanut esityksen (HE 185/2020 vp), jonka mukaan toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot huomioitaisiin suomalaisen emoyhtiön verotuksessa tehtävällä konsernivähennyksellä. Vähennys olisi mahdollista tehdä ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.

VM selvittää osinkojen lähdeverotusta ja kiinteistösijoituksen voittojen verotusta

Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää osinkojen lähdeverotusta ja kiinteistösijoitusten verotusta. Tarkoituksena on selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollista ottaa käyttöön osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä. Lisäksi selvitetään, voitaisiinko ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista periä kohtuullista veroa. Muutokset saattavat vaikuttaa myös yleishyödyllisten yhteisöjen saamien osinkotulojen verotukseen. Työryhmän toimikausi päättyy toukokuun 2021 lopussa, mutta alustavia johtopäätöksiä pyritään saamaan viimeistään ensi maaliskuussa. 

OECD:n päivitetyt ehdotukset digitalouden verotusta koskevista säännöksistä

OECD julkaisi päivitetyt ehdotukset digitalouden verotusta koskevista säännöksistä. Säännökset ovat nyt julkisesti kommentoitavissa, ja yhteisymmärrykseen on tarkoitus päästä vuoden 2021 puoliväliin mennessä. Tarkoituksena on kansainvälisen verotuksen uudistaminen kaksiportaisesti: yhtäältä verotusoikeuden (pilari 1) ja toisaalta globaalin minimiveroasteen (pilari 2) avulla.

Muutoksia energiaverotukseen

Hallitus esittää muutoksia energiaverotukseen (HE 167/2020). Teollisuuden sähköveroa ehdotetaan alennettavaksi EU:n minimitasolle, ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset poistetaan. Lisäksi lämmityspolttoaineiden verotusta ehdotetaan korotettavaksi ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotukea ehdotetaan alennettavaksi poistamalla niin sanottu 0,9-laskentasääntö. Laskentasäännöllä on alennettu tuotannossa verotettavaa lämpömäärää ja siten lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden veroja.

KHO: Liiketoimintasiirrossa siirtyvää liiketoimintaa pidettiin kykenevänä omavaraiseen toimintaan vastaanottavan yhtiön saamasta rahoituksesta huolimatta

KHO piti liiketoimintasiirrossa siirtyvää liiketoimintaa kykenevänä omavaraiseen toimintaan vastaanottavalle yhtiölle annettavasta rahoituksesta huolimatta. KHO katsoi, ettei vastaanottavan yhtiön liiketoimintasiirron jälkeen saama rahoitus estänyt pitämästä liiketoimintaa omavaraiseen toimintaan kykenevänä yksikkönä, ja näin ollen liiketoimintasiirtoa voitiin pitää veroneutraalina.  (julkaisematon 1.10.2020, taltionumero 3836).

KHO: Yhtiön sijoitustoiminta voitiin yhtiöittää osittaisjakautumisella

KHO katsoi, että yhtiön sijoitustoiminta voitiin eriyttää veroneutraalisti osittaisjakautumisella. Kun huomioon otettiin yhtiön sijoitustoiminnan laajuus, sijoitustoimintaa voitiin pitää yhtiön kannalta tarkasteltuna itsenäisesti toimeentulevana taloudellisena yksikkönä. Ratkaisu luo uusia mahdollisuuksia yhtiöön kertyneen sijoitusvarallisuuden eriyttämiseen erilliseen yhtiöön veroneutraalilla osittaisjakautumisella. (julkaisematon, 1.10.2020, taltionumero 3837).

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus: Veron kiertämistä koskevia säännöksiä sovellettiin kokonaisjakautumiseen yhdessä järjestelyn muiden vaiheiden kanssa arvioituna

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi ratkaisun koskien ennakkoratkaisuhakemusta, jossa ennakkoratkaisun hakija A ja hänen veljensä B suunnittelivat kolmivaiheista yritysjärjestelyä. A ja B omistivat kumpikin noin 45,7 prosenttia elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön, X Oy:n, osakekannasta. A:n ja B:n suunnitteleman kolmivaiheisen järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa olisi perustettu uusi yhtiö, Y Holding Oy, josta A ja B olisivat kumpikin omistaneet 50 prosenttia. Y Holding Oy:n oli tarkoitus hankkia osakevaihdolla A:lta ja B:lta kaikki heidän omistuksessaan olevat X Oy:n osakkeet ja antaa A:lle ja B:lle vastikkeena liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita. Toisessa vaiheessa olisi toteutettu Y Holding Oy:n kokonaisjakautuminen kahteen uuteen perustettavaan yhtiöön, Z Oy:hyn ja W Oy:hyn. Jakautumisessa Y Holding Oy:n osakkeenomistajille A:lle ja B:lle ei olisi annettu muuta vastiketta kuin perustettavien yhtiöiden liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Järjestelyn viimeisessä vaiheessa A ja B olisivat tehneet keskenään osakekaupat Z Oy:n ja W Oy:n osakkeista niin, että A tulisi yksin omistamaan Z Oy:n ja B W Oy:n.

Asiassa oli hallinto-oikeuden mukaan ratkaistavana, voidaanko kokonaisjakautumiseen yhdessä järjestelyn muiden vaiheiden kanssa tai erikseen arvioituna soveltaa EVL 52 h §:n tai VML 28 §:n veron kiertämistä koskevia säännöksiä.

Hallinto-oikeus katsoi, että järjestely ei X Oy:n kannalta kokonaisuutena tarkasteltuna johtaisi sellaiseen toimintojen uudelleen järjestelyyn tai järkeistämiseen, että järjestelyn lopputulosta sellaisenaan voitaisiin pitää pätevänä liiketaloudellisena syynä järjestelylle. Hallinto-oikeus katsoi, että ilmeinen syy sille, että tavoiteltu päämäärä toteutettaisiin aiotun monivaiheisen järjestelyn avulla, oli mahdollistaa se, että järjestelyyn osallistuneiden A:n ja B:n henkilökohtainen osakeomistus X Oy:ssä voitaisiin yhtiöittää ilman veroseuraamuksia. Keinotekoisen järjestelyn pääasiallisena syynä oli pidettävä veron välttämistä, ja EVL 52 h §:n veron kiertämistä koskeva säännös tuli asiassa sovellettavaksi. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kyseessä ollut kokonaisjakautuminen myöskään A:n verotuksessa, vaan Y Holding Oy:n osakkeiden vaihtamista vastaanottavien Z Oy:n ja W Oy:n osakkeisiin oli pidettävä A:n verotuksessa osakkeiden luovutuksena ja luovutuksesta saatua tuloa hänen veronalaisena pääomatulonaan. (Pohjois-Suomen HAO 13.10.2020 20/0576/2).