29.11.2021

Yhtiökokousten etäosallistuminen tuli jäädäkseen

Koronapandemia on vauhdittanut erilaisten osallistumismuotojen kehitystä yhtiökokousrintamalla. Maaliskuusta 2020 lähtien suuri osa pörssin päälistalle ja First North -markkinapaikalle listautuneista yhtiöistä eli niin sanotuista listayhtiöistä on järjestänyt yhtiökokouksensa niin, että osakkeenomistajat voivat osallistua kokoukseen pelkästään ennakkoon. Myös listaamattomissa yhtiöissä on otettu käyttöön erilaisia vaihtoehtoisia osallistumiskeinoja perinteisen kokouspaikalla osallistumisen sijaan. Oikeusministeriön asettama työryhmä julkaisi viime viikolla mietinnön etäkokouksista ja etäosallistumisesta. Mietinnön tarkoituksena on pohjustaa uudistuvaa sääntelyä. Avaamme tässä blogissa mietinnön pääkohtia.

 

Etäosallistumista ehdotetaan pysyväksi järjestämisvaihtoehdoksi

Mietinnössä ehdotetun mukaan tulevaisuudessa kaikilla osakeyhtiöillä olisi mahdollisuus järjestää yhtiökokouksensa kokonaan etänä, siis täysin ilman fyysistä kokouspaikkaa. Etäkokouksen edellytyksenä olisi, että kaikilla kokoukseen osallistuvilla osakkeenomistajilla olisi täysimääräiset osallistumisoikeudet ja että etäkokouksen mahdollisuus sallittaisiin tai siihen velvoitettaisiin yhtiöjärjestyksessä. Täysimääräisillä osallistumisoikeuksilla tarkoitetaan niin puheoikeutta, äänioikeutta kuin kaikkia muitakin osakkeenomistajalla yhtiökokouksessa olevia oikeuksia.

Jatkossa jokainen osakeyhtiö voisi siis valita tilanteeseensa sopivan kokouksen järjestämistavan entistä laajemmasta valikoimasta. Käytettävissä olisi koko asteikko pelkästä kokouspaikalla osallistumisesta pelkkään etäosallistumiseen – ja tukku erilaisia vaihtoehtoja näiden väliltä.

Hybridikokousten järjestämistä halutaan helpottaa ja käytäntöjä selkiyttää

Vaikka nykyinen lainsäädäntö mahdollistaakin jo niin sanottujen hybridikokousten järjestämisen, ehdottaa työryhmä sääntelyyn tiettyjä selvennyksiä ja muita muutoksia, joilla hybridikokousten käyttämistä pyritään edistämään. Hybridikokouksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista kokousta, jossa osakkeenomistajalla on mahdollisuus osallistua kokoukseen joko kokouspaikalla tai etänä.

Jo nyt keskustelua on herättänyt se, minkälaisia rajoituksia hybridikokoukseen etäosallistuvan osakkeenomistajan oikeuksille mietinnön mukaan voitaisiin asettaa, sekä se, tuleeko hybridikokouksessa aina tarjota myös etäosallistuville osakkeenomistajalle mahdollisuus käyttää kaikkia osakkeenomistajan oikeuksia. Tältä osin mietintö ei vaikuta täysin yksiselitteiseltä, ja siihen liittyykin muun muassa työryhmän jäsenen eriävä mielipide, jossa ehdotetaan etäosallistumisen sisällön täsmentämistä.

Hybridikokousten järjestämistä pyritään ehdotuksessa edistämään muun muassa helpottamalla yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia päätöksentekovaatimuksia tilanteessa, jossa yhtiöjärjestykseen lisätään velvollisuus järjestää kokous hybridimuotoisena. Tällaisesta yhtiöjärjestysmuutoksesta olisi mahdollista päättää tavallisena enemmistöpäätöksenä, kun yhtiöjärjestyksen muuttaminen muuten edellyttää määräenemmistöä eli kahta kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Lisäksi työryhmä ehdottaa yhtenä vaihtoehtona mallia, jossa listayhtiöissä osakkeenomistajien määrävähemmistö voisi ainakin tietyn siirtymäajan edellyttää hybridikokouksen järjestämistä tai ennakkoäänestysmahdollisuuden tarjoamista, vaikka yhtiöjärjestykseen ei olisi otettu näitä koskevia määräyksiä. Ellei yhtiöjärjestyksestä tai ehdotetusta siirtymäsäännöksestä toisin johtuisi, hybridikokouksen järjestämisestä tai ennakkoäänestysmahdollisuuden tarjoamista päättäisi nykyiseen tapaan yhtiön hallitus.

Lisäksi mietinnössä ehdotetaan tiettyjä tarkennuksia ja muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn koskien muun muassa tietoliikennehäiriöiden vaikutusta etä- tai hybridikokouksen kulkuun, osallistumistapaa koskevaa ennakkoilmoittautumisvelvollisuutta sekä osakkeenomistajien kyselyoikeuden toteuttamista tilanteessa, jossa kysymykset esitetään kirjallisesti esimerkiksi chat-palvelun kautta.

Ehdotukseen voi antaa lausunnon 23.1.2022 asti Lausuntopalvelussa. Tavoitteena on, että sääntely tulisi voimaan 1.7.2022, jolloin tämänhetkisen väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.