Koronasta kärsiviä yrityksiä on autettava

Uskonkin, että jos yhtiöllä oli koronan alkaessa tervettä liiketoimintaa ja vakaa kassa, sillä on hyvät mahdollisuudet selvitä. Yhtiöiden hallitukset, johto ja työntekijät ovat tehneet yhteistuumin töitä vaikeissa olosuhteissa. Maalin toivoisi jo häämöttävän.

Näyttäisi myös siltä, etteivät velkojatkaan halua ajaa konkurssiin yhtiöitä, jotka ovat pahoissa haasteissa mutta joilla on tervehdyttämiskelpoista liiketoimintaa. Yhtiöiden kannattaakin olla proaktiivisesti yhteydessä omistajiin ja velkojiin ja etsiä ratkaisuja yhdessä. Velkojien kanssa tehtävä vapaaehtoinen järjestely tai yrityssaneerausmenettely voivat pelastaa monia yhtiöitä karikon yli. Näin varmistetaan vaikeuksiin joutuneen yhtiön selviäminen mutta samalla myös se, että sopijakumppanit ja velkojat hyötyvät enemmän kuin konkurssissa.

Tuomioistuinten ei tulisi asettaa saneeraukseen pääsyn kynnystä liian korkealle vaan luottaa siihen, että ammattitaitoiset selvittäjät pystyvät arvioimaan yhtiöiden saneerauskelpoisuuden. Lainsäädännöllä ei tulisi myöskään vaikeuttaa saneerausohjelmaa noudattavien yhtiöiden tilannetta.

EU:n viimeaikaiset toimet tuntuvat ristiriitaisilta. Samaan aikaan, kun unionissa mietitään ja säädetään yritysten tervehdyttämiskeinoja, pankkien vakavaraisuussääntelyä kiristetään toisaalta niin, ettei pankkien kannata rahoittaa saneerausyhtiöitä, tai estetään valtiontukien käyttäminen tai energiaveron palautusten myöntäminen taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle. Juuri kun taloudellisissa vaikeuksissa olevia pitäisi tukea eikä lyödä jo lyötyä.

Valitettavasti sellaista ihmettä ei kuitenkaan tapahdu, että kaikki yritykset pelastuisivat tästä kurimuksesta. Onneksi ilmapiiri on vuosikymmenten aikana muuttunut siten, ettei konkurssi ole enää häpeä vaan kuuluu yrittäjyyteen.