3.3.2021

Hankintamenettelyssä on virhe – kannattaako valittaa?

Jos tarjous ei menesty julkisessa tarjouskilpailussa, syynä voi olla, että kaikki ei ole mennyt hankintamenettelyssä sääntöjen mukaan. Tällöin puhutaan hankintayksikön menettelyvirheestä, josta tarjoajalla on mahdollisuus valittaa markkinaoikeuteen.

Ennen valituksen tekemistä on kuitenkin hyvä arvioida realistisesti valituksen menestymismahdollisuuksia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, millainen vaikutus virheellä on ollut tarjoajan asemaan tarjouskilpailussa tai kilpailun lopputulokseen.

Tällä on olennainen merkitys, koska valitus ei todennäköisesti menesty markkinaoikeudessa, jos hankintayksikön virhe ei ole vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan asemaan merkityksellisellä tavalla.

Esittelemme kaksi tuoretta markkinaoikeuden tapausta, jotka havainnollistavat asiaa.

Poissuljettu tarjoaja vertailun neljäs

Tapauksessa MAO 502/20 hankintayksikkö oli sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja oli hankintayksikön aiempi allianssikumppani kaupunki-infran suunnitteluvaiheessa. Hankintayksikön mielestä valittaja oli allianssikumppanina saanut hankinnan kohteesta sellaista tietoa, joka toi tarjouskilpailussa valittajalle kilpailuetua.

Valittajan mukaan hankintayksikkö ei voinut asettaa hankinnan vaatimuksia suoraan allianssiyhteistyön aikana laadituilla alueen yleissuunnitelmilla. Tarjouskilpailun kohteena ollut alue oli vain osa allianssiyhteistyön kohdetta, ja alueelle oli tulossa useita urakkakilpailuja. Jos hankintayksikön virheellistä menettelyä ei korjata, riskinä on, että valittaja tullaan sulkemaan tulevista tarjouskilpailuista vastaavilla perusteilla.

Markkinaoikeus totesi ratkaisussaan, että valittajan tarjous oli neljästä tarjouksesta hinnaltaan kallein. Näin ollen valittajan tarjous ei voisi tulla valituksi, vaikka valitus hyväksyttäisiin. Tässä tilanteessa markkinaoikeus katsoi, että valittajalla ei ollut oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden kannanottoa siitä, onko hankintayksikön menettely ollut virheellinen. Valitus hylättiin, eikä markkinaoikeus lausunut pääasiasta.

Väärin asetettu liikevaihtovaatimus ei estänyt tarjouskilpailuun osallistumista

Tapauksessa MAO 12/21 kiinteistöalan ohjelmistokehityshanketta koskevassa tarjouskilpailussa oli asetettu vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus. Sen mukaan tarjoajan kolmen viimeisen tilikauden liikevaihdon piti olla vuodessa vähintään miljoona euroa, josta vähintään 90 prosenttia muodostui suomalaisilta kiinteistöalan asiakkailta. Valittajan mukaan vaatimus syrji tarjoajia ja oli avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että liikevaihtovaatimus oli syrjivä. Se suosi hankintasäännösten vastaisesti toimijoita, jotka ovat keskittyneet yksinomaan suomalaiseen kiinteistöalaan. Vaatimus ei ollut omiaan turvamaan potentiaalisten tarjoajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Markkinaoikeus kuitenkin totesi, että valittaja ja voittanut tarjoaja olivat kumpikin täyttäneet vähimmäisliikevaihtoa koskevan vaatimuksen. Hankintayksikön menettely ei siten ollut vaikuttanut valittajan mahdollisuuksiin osallistua hankintamenettelyyn tai muutoin sen asemaan hankintamenettelyssä.

Virhe ei ollut myöskään johtanut siihen, että tieto hankinnasta ei olisi ollut saatavissa avoimesti julkisia hankintoja koskevista ilmoituskanavista. Asiassa ei esitetty, että kyseinen virhe olisi vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen, ja markkinaoikeus hylkäsi valituksen. 

Ketkä voivat valittaa tarjouskilpailusta?

Pääsääntö on, että julkisessa hankinnassa valituksen voi tehdä vain, jos on osallistunut tarjouskilpailuun. Suorahankinnassa riittää, että valittaja osoittaa olevansa alalla toimiva tarjoaja.

Lisäksi oikeuskäytännössä on vahvistettu, että alalla toimiva yhtiö voi valittaa tarjouspyynnön syrjivyydestä, vaikka ei ole osallistunut tarjouskilpailuun. Tällöin valitus on syytä jättää ennen tarjousajan päättymistä.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2018:27 ottanut kantaa tilanteeseen, jossa valittaja valitti tarjouspyynnön syrjivistä vaatimuksista tarjouskilpailun aikana ja teki toisen valituksen hankintapäätöksen jälkeen. Myöhempi valitus perustui muun muassa siihen, että tarjouspyynnön tekniset eritelmät ja vaatimukset ovat olleet kilpailua rajoittavia ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

KHO tutki tarjouskilpailun aikana tehdyn valituksen, mutta ei hankintapäätöksen jälkeen tehtyä valitusta. KHO katsoi, ettei valittaja ollut jälkimmäisen valituksen osalta asianosainen, koska valittaja ei ollut osallistunut tarjouskilpailuun eikä ollut osoittanut pyrkineensä osallistumaan siihen.

Jos siis havaitset tarjoajana hankinnassa virheen, ensi askeleena on arvioida, mikä merkitys kyseisellä virheellä on ollut omaan asemaan tarjouskilpailussa tai hankinnan lopputulokseen. Me hankintajuristit autamme mielellämme arvioimaan, onko valittaminen käsillä olevassa tarjouskilpailussa perusteltua ja mitkä ovat valituksen menestymismahdollisuudet.