24.6.2020

Koronapandemia ja rahoitusmarkkinoiden sääntely: missä mennään nyt?

Koronakriisin vauhdittamat muutokset finanssialan sääntelyyn ovat olleet nopeita. Pankkien vakavaraisuuspuskureita on väliaikaisesti purettu, jotta pankit ovat voineet jatkaa asiakkaiden luotottamista. Valvojat ovat peräänkuuluttaneet pankeilta joustavuutta esimerkiksi yleisten maksulykkäysten ja lyhennysvapaiden muodossa.

Paljon on kiinnitetty huomiota myös rahoitusjärjestelmän vakauteen. Lievennysten vastapainoksi pankit ovat noudattaneet suosituksia luopua osingonjaosta tai lykätä sitä.  

Viranomaisten seurantavaltuuksia on myös laajennettu. Tästä yksi konkreettinen esimerkki on pörssiosakkeita koskevan lyhyiden positioiden raportointirajan tilapäinen tiukennus 0,2:sta 0,1 prosenttiin. Tiukennus on tällä hetkellä pidennettynä voimassa syyskuun puoliväliin.

Viranomaiset ovat pyrkineet myös keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Raportointijaksoja on pidennetty muissa kuin välttämättömissä asioissa. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksen mukaan tilinpäätösten ja osavuosikatsausten julkistamista voi pidentää lakisääteisten määräaikojen yli. Suomalaiseen osakeyhtiölakiin on tehty vastaava muutos. Toisaalta viranomaiset ovat korostaneet listayhtiöiden velvollisuutta tiedottaa markkinoille pandemian aiheuttamista olennaisista taloudellisista muutoksista mahdollisimman pian tulosvaroituksella. Yhtiöiden edellytetään kertovan läpinäkyvästi pandemian toteutuneista ja mahdollisista vaikutuksista tulevassa puolivuotiskatsauksessaan.

Liikkeeseenlaskijat odottavalla kannalla

Velkakirjamarkkinoilla liikkeellä ovat olleet valtiot ja julkiset toimijat, jotka keräävät lainarahaa pandemian hoidon ja tukitoimenpiteiden rahoitukseen. Myös yritykset ovat palanneet takaisin markkinoille. Tällöin huomio kiinnittyy arvopaperien tarjoamista koskeviin säännöksiin – ennen kaikkea tuliterään esitesääntelyyn.

Uusilla säännöksillä helpotetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja jo aiemmin listautuneiden yritysten varainhankintaa. Ensimmäiset merkintäoikeusannit on jo nähty.

Hidasteeksi voi muodostua joidenkin pörssiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon poikkeuksellisista olosuhteista johtuva huono tulos ja epäselvät tulevaisuudennäkymät. Esitteessä yhtiön on annettava käyttöpääomalausunto eli arvioitava, riittävätkö sen rahavarat seuraavaksi kahdeksitoista kuukaudeksi myös huonoimmassa skenaariossa. Tämä voi olla vallitsevassa markkinatilanteessa haastavaa.

Finanssikriisin opetukset?

Finanssikriisin jälkimainingeissa finanssialan sääntelyssä varauduttiin kriisien ratkaisuun. Sääntely kohdistettiin pankkeihin ja niiden toiminnan vahvistamiseen sekä markkinainfrastruktuurin ja arvopaperikeskusten lujittamiseen.

Vanha viisaus pitää kuitenkin edelleen paikkansa: kenraalit varautuvat aina edelliseen sotaan. Koronakriisin polttopiste ei kuitenkaan ole rahoitusjärjestelmässä – ei ainakaan vielä.

Katse tulevaisuuteen

Finanssialallakin paljon riippuu kriisin kestosta ja siitä, milloin talous saadaan uudestaan käyntiin. Toimenpiteet ovat tähän mennessä kohdistuneet valvottuihin instituutioihin, kuten pankkeihin ja niiden toiminnan jatkuvuuteen.

Mikäli tilanne äityisi rahoitusmarkkinoiden laajaksi kriisiksi, valmiuslaki antaisi viranomaisille laajat valtuudet markkinoiden sääntelyyn. Tällaisia järeämpiä keinoja olisivat ulkomailla olevien maksuvälineiden kotiuttamisvelvollisuus, korkosääntely ja talletusten nostorajoitukset. Tämä ei onneksi näytä todennäköiseltä varsinkin, kun valmiuslain soveltaminen on vastikään päätetty. Näillä näkymin ainoaksi varsinaiseksi säännöstelytoimeksi näyttäisi jäävän kulutusluotoille asetettava kymmenen prosentin väliaikainen korkokatto.

Mielenkiintoista on, että valmiuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa erityisesti rahoitusmarkkinoiden osalta. Tässä valmistelutyössä otetaan taatusti koronakriisin opetukset huomioon.