3.12.2019

Työajan sääntelystä vapaa-ajan suojeluun?

Odotettu uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Lakia on jo nyt kritisoitu siitä, ettei se vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. Kritiikki on ymmärrettävää. Useat työnantajat ovat käyttäneet uuden työaikalain elementtejä – kuten työaikapankkia ja suurempia liukumien enimmäiskertymiä – jo vuosikausia työehtosopimusten kautta.

Lainsäädännön on vaikeaa pysyä työelämän murroksen perässä. Työntekoa muovaavat kiihtyvä digitalisaatio, alustatalouden esiinnousu sekä työmarkkinoille siirtyvien sukupolvien uudenlaiset odotukset työnantajia ja työskentelyä kohtaan. Kun työ ja vapaa-aika sekoittuvat, työajan sijasta tulisi ennemminkin säännellä oikeutta työstä vapaaseen aikaan. Se ehkäisisi kuormittumista ja varmistaisi, että työinto säilyy mahdollisimman pitkään.

Mielenkiintoista onkin nähdä, miten työnantajat käyttävät lain tarjoamia mahdollisuuksia. Uusien joustojen avulla yrityksestä voi tulla houkuttelevampi työnantaja, jolloin se saa palvelukseensa parhaat osaajat ja työntekijät viihtyvät pitkään. Kaikilla toimialoilla toistuvat samat keskustelut: työn lopputuloksen pitäisi merkitä enemmän kuin työtuntien ja kaiken edellytyksenä on esimiehen ja alaisen välinen molemminpuolinen luottamus. Uuden työaikalain joustot, erityisesti joustotyöaika, voivat toimia monessa työyhteisössä. Kiinnostavaa on, löytyykö laista apua uuden ajan työyhteisöjen arkeen vai odottaako seuraava lakiuudistus jo muutaman vuoden päässä.