15.8.2019

Toimialajärjestöjen kilpailusäännöt kiristyvät, onko teillä jo tehty järjestökartoitus?

Toimialajärjestöillä on tärkeä rooli elinkeinoelämässä ja koko yhteiskunnassa. Niissä tehdään arvokasta työtä muun muassa lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin vaikuttamiseksi. Kilpailijoita tavattaessa on kuitenkin muistettava, että sana ei ole vapaa. Kilpailulainsäädäntö rajaa merkittävästi sitä, mitä yhdessä voidaan sopia tai edes keskustella.

Kilpailulainsäädännön huomioiminen on jatkossa vielä entistäkin tärkeämpää. Toimialajärjestöjä ja niiden jäsenyrityksiä koskeva kilpailulainsäädäntö kiristyy, kun vuoden alusta voimaan tullut ECN+ -direktiivi lisää vastuita ja koventaa seuraamuksia. Yritysten täytyy tietää, mihin järjestöihin sen työntekijät osallistuvat, ja varmistaa, että he osaavat toimia oikein. Yritykset joutuvat myös varmistamaan, että kaikessa toimialajärjestöjen toiminnassa noudatetaan kilpailusääntöä.

ECN+ -direktiivi johtaa ankarampiin seuraamuksiin

Euroopan unioni vahvistaa kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksia ECN+ -direktiivillä, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. Jäsenmaiden on pantava direktiivi täytäntöön viimeistään 4.2.2021. Direktiivi yhdenmukaistaa kilpailuviranomaisten toimivaltaa muun muassa kilpailunrajoitusten tutkinnassa ja sanktioiden määräämisessä

Suomessa muutokseen on varauduttu hallitusohjelmassa: ” Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajavalvonnan toimivaltuuksia, käytettävissä olevia sanktioita ja resursseja.” Työ-ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän tekemään muutoksia kilpailulakiin.

Seuraamukset rikkomuksista ankaroituvat kahdella tavalla:

Sakkojen euromäärät ja jäsenyritysten riskit voivat kasvaa huikeasti. Siitä kertoo yksinkertainen esimerkki.

Toimialajärjestön liikevaihto on 2 miljoonaa euroa, ja se koostuu pääasiassa jäsenmaksuista ja satunnaisista tuloista. Järjestöllä on 20 jäsentä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 500 miljoonaa euroa. Hallituksessa on jäseninä neljän yrityksen edustajia, joista yksi on kansainvälinen listattu yritys ja kolme muuta pk-yrityksiä.

Toimialajärjestön toimitusjohtaja laatii tiedotteen, jossa todetaan palkkojen ja energiakustannusten nousevan syksyllä ja kehotetaan alan toimijoita kannattavuutensa varmistamiseksi tarkistamaan hinnoitteluaan. Kyseessä on kielletty hintasuositus ja KKV esittää markkinaoikeudelle, että järjestölle määrättäisiin seuraamusmaksu. Nykyisen kilpailulain mukaan järjestön seuraamusmaksu voi olla enintään 200.000 euroa, uudistuksen myötä jopa 50 miljoonaa euroa. Pörssiyhtiön riski joutua sakon maksajaksi on ilmeinen.

Muutos aiheuttaa haasteita erityisesti järjestöissä, joiden jäsenkunta on kooltaan ja kilpailuoikeudelliselta osaamiseltaan vaihtelevaa. Joissain tapauksissa yrityksen on katsottu osallistuneen kilpailunrikkomukseen pelkästään sillä perusteella, että se on saanut tiedoksi järjestön muun toimielimen kilpailua rajoittavan päätöksen, eikä ole julkisesti irtisanoutunut siitä. Yritysten huolellisuusvaatimus tiukentuu aivan uudelle tasolle, kun jokaisen jäsenen tulee varmistaa, että kaikki järjestön toimielimet noudattavat lakia, kuuluipa se niihin tai ei.

Järjestökartoitus vähentää riskejä

Yrityksen kannattaa tehdä järjestökartoitus, jos se on mukana yhdessäkin toimialajärjestössä. Kartoituksen pitäisi vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin: