7.11.2019

Kansallinen turvallisuus tarkempaan tarkasteluun maa- ja kiinteistökaupoissa ensi vuoden alusta

Ulkomaiset ostajat ovat viime vuosina hankkineet Suomesta runsaasti kiinteistöjä. Vilkas kaupankäynti on saanut päättäjät pohtimaan, voiko yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevia kiinteistöjä joutua vääriin käsiin. Ensi vuoden alussa tulee voimaan useita kansallista turvallisuutta parantavia lainsäädäntöuudistuksia. Niihin kuuluu esimerkiksi lupavaatimus Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville ostajille. 

Hybridivaikuttaminen, terrorismi ja muut kansallisen turvallisuuden uhkakuvat ovat uutisten kestoaiheita. Suomi ei ole jättänyt näitä uhkia huomioimatta. Juha Sipilän hallitus kirjasi ohjelmaansa, että uudet uhat edellyttävät uudenlaista valmiutta ja varautumista. Ratkaisuksi Sipilän hallitus esitti muun muassa tarkempaa lainsäädäntöä kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan.

 

Lait turvaksi maa- ja kiinteistökaupoissa

Uuden lainsäädännön pohjaksi puolustusministeriö julkaisi vuonna 2017 selvityksen siitä, millaisin keinoin yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja pystytään turvaamaan. Lainsäädännön muutoksia tarvittiin, jotteivat elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt joudu vääriin käsiin.

Lainsäädännön uudistaminen oli perusteltua myös sen takia, että ulkomaisten – etenkin eurooppalaisten – tekemien kiinteistökauppojen määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti viime vuosina. Ulkomaiset sijoittajat näkevät suomalaiset kiinteistöt hyvinä sijoituskohteina. Poikkeuksen kasvusuuntaukseen muodostavat Venäjältä tulevat ostajat, joiden määrä on laskenut merkittävästi.

Eduskunta hyväksyi kansallista turvallisuutta parantavat lainsäädäntöuudistukset helmikuussa 2019. Nämä uudet lait tulevat voimaan vuoden 2020 alusta:

  • laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (467/2019)
  • laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi (468/2019)
  • laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (469/2019)
  • laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019) sekä hankintoihin liittyvät muutoslait (471/2019) – (474/2019)

Mitä uusi lainsäädäntö muuttaa?

Luvanvaraisuutta, etuosto-oikeutta ja lunastusta koskevat lait täydentävät toinen toisiaan niin, että valtio saa paremmat keinot puuttua kansallista turvallisuutta vaarantavaan kiinteistön omistukseen ja käyttöön. Lisäksi lainsäädäntöuudistukset parantavat mahdollisuuksia huomioida turvallisuus ennakoivasti muun muassa alueiden käytön suunnittelussa.

Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistönhankintaa rajoitettiin siten, että luonnollinen henkilö tai yhteisö saa hankkia kiinteistön Suomen valtion alueelta vain, jos puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan. Vaikka yhteisöllä olisikin kotipaikka Euroopan talousalueella, se tarvitsee luvan, jos Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevalla luonnollisella henkilöllä tai yhteisöllä on vähintään yksi kymmenesosa osakeyhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta.

Nähtäväksi jää, miten uudistukset, etenkin lupavaatimus, vaikuttavat ulkomaisten ostajien kiinteistökauppoihin. Toivon mukaan vaikutus ei ole haitallinen. Vaarana voi olla, että ulkomaalaiset sijoittajat näkevät suomalaisen järjestelmän kankeana. Pahimmillaan tämä voisi johtaa siihen, että ulkomaalaiset sijoittajat etsisivät sijoituskohteensa muista maista, jolloin suomalaisen kiinteistömarkkinan likviditeetti kärsisi.