Vastuullisuus on arkea monissa yrityksissä – entä julkisissa hankintayksiköissä?

YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja tavoitteiden mukaisesti. Vipuvartta löytyy: Suomessa julkinen sektori käyttää hankintoihin noin 35 miljardia euroa vuodessa.

Hankintayksiköistä riippuu, ovatko julkiset rakennukset vähäpäästöisiä, tarjotaanko kouluissa kasvispainotteista ruokaa tai ajavatko kotipalvelun työntekijät sähköautoilla. Edellyttävätkö hankintayksiköt koko alihankintaketjultaan ihmisoikeuksien ja ILO:n sopimusten noudattamista vai tekevätkö ne ostoksensa ”vanhalta pohjalta”?

Hankintayksikkö voi antaa tarjoajille pisteitä ympäristön huomioimisesta. Unionin tuomioistuin vahvisti tämän jo 16 vuotta sitten Concordia Bus Finland-tuomiossa. Ennakkotapaus, Suomesta!  Vastuullisten toimintamallien rakentamiseen tarvitaan nykyäänkin juridista osaamista.  

Tänä vuonna perustettu kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus Keino auttaa tulevaisuudessa suomalaisia hankintayksiköitä muun muassa hankintojen strategisessa johtamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Tästä hankkeesta voimme kaikki olla ylpeitä!

Julkisten hankintojen muutosta vievät eteenpäin myös innovatiiviset yritykset. Vuoropuhelu vastuullisten yritysten kanssa edistää kestävää kehitystä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet koskevat vuotta 2030. Poikkeuksellisen hellekesän jälkeen voi kysyä, pitäisikö hankintayksiköiden asettaa tavoitteita jo vuodelle 2020.