Onko tämä hankinta – pitääkö meidän kilpailuttaa?

Suorahankinnoista on paljon oikeuskäytäntöä. Lain suorahankintaperusteita on tulkittu tiukasti, ja hankintayksikön on osoitettava, että ne täyttyvät. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hankintojen valvontaviranomaisena useissa ratkaisuissa huomauttanut, että suorahankinta olisikin pitänyt kilpailuttaa. Monesti hankintajuristi tekee pöydällään olevasta tapauksesta saman päätelmän: hankinta on kilpailutettava.

Sekamuotoiset sopimukset – hankintaa vai ei

Hankalampaa rajan vetäminen on silloin, kun kaupunki palveluhankinnan lisäksi vaikkapa myy omistamiaan maa-alueita. Kaupungin tavoitteena on vauhdittaa asuntorakentamista, parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja järjestää asukkailleen tarjoamiaan palveluita paremmin. Näissä sekamuotoisissa sopimuksissa arvioidaan tapauskohtaisesti, onko järjestely pääasiallisesti hankinta vai ei. Lisäksi tarkastellaan, olisiko hankinta erotettavissa kokonaisuudesta: jos näin on eikä hankintaa ole erotettu, koko järjestelyyn sovelletaan hankintasäännöksiä.

Harkintaa myös sopimusmuutoksiin

Kolmas kysymyksiä herättävä tapaus ovat sopimusmuutokset. Hankintayksikkö haluaa ehkä ostaa sopimuskumppanilta lisätöitä, tai olosuhteet ovat sopimuskaudella muuttuneet niin, että sopimusta pitäisi tarkistaa. Voiko niin tehdä, vai onko kysymys uudesta hankinnasta?

Hankintalaissa säädetään yksityiskohtaisesti, minkälaisia sopimusmuutoksia voi tehdä ilman uutta tarjouskilpailua ja minkälaisia ei. Luettelo ei ole silti tyhjentävä, eivätkä säännökset koske suoraan kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Asiaa vaikeuttaa se, että oikeuskäytäntöä olennaisista sopimusmuutoksista on edelleen vähän. Kannattaa kuitenkin huomata, että myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on käsitellyt sopimusmuutoksia ja linjannut, että sopimuksen kohteen supistaminen alun perin kilpailutetusta hankinnasta voi olla kielletty olennainen muutos.

Kilpailuttaminen on mahdollisuus

Kun hankintajuristilta kysytään: ”Onko tämä hankinta?”, kysyjä tarkoittaa usein, voiko hitaaksi ja vaivalloiseksi koetun tarjouskilpailun välttää. Silloin hankintajuristi saattaa hieman kohottaa kulmakarvojaan.

Kilpailuttamisen tavoitteena on käyttää veroeurot tehokkaasti hyödyksi eli saada markkinoilta sopimuskumppaniksi yritys, jolla on hankintayksikön tarpeet parhaiten tyydyttävä ratkaisu. Kilpailuttamisvelvollisuus olisikin ennemmin miellettävä kilpailuttamismahdollisuudeksi: on järkevää hyödyntää markkinoiden tarjoamia vaihtoehtoja, vaikkei hankintalakia tarvitsisikaan soveltaa. Pienhankinnoista tai sekamuotoisista sopimuksista voi tehdä ilmoituksen ja järjestää tarjouskilpailun vapaamuotoisesti. Ja jos hankinta edellyttää hankintalain menettelysäännösten osaamista, hankintajuristi auttaa aina mielellään.