29.5.2017

Työ ei ole enää entisensä, siispä katse eteenpäin

Palvelut

HR- ja palkkapalveluita tarjoavan Silta Oy:n toimitusjohtajana seuraan suomalaisen elinkeinoelämän kehitystä aitiopaikalla. Asiakasyrityksiimme vaikuttavat työelämän muutokset näkyvät päivittäin suoraan liiketoimintamme volyymeissä. Elämme aikaa, jossa vanhat rakenteet eivät enää kanna. Samalla rohkeasti eteenpäin katsovissa yrityksissä syntyy täysin uutta työtä.

Isojen markkinat elpyvät, pienet kasvavat voimakkaasti

Monet asiakkaistamme toimivat aloilla, joita on ravistellut Suomen talouden rakennemuutos. Esimerkiksi taloutemme kivijalkana pitkään toimineiden teknologiaklusterin ja paperiteollisuuden muutokset ovat näkyneet suoraan myös meidän arjessamme laskevina volyymeinä ja tehostamisen tarpeena.

Näitä toimialoja jonkin aikaa rasittanut matalasuhdanne osoittaa nyt väistymisen merkkejä, mikä näkyy asiakasyrityksissämme muun muassa rekrytointeina. Suomen talouden kehitykseen tarvitaan kuitenkin vetoapua, jota odotetaan etenkin hyvässä vauhdissa olevan palvelusektorin positiivisesta kehityksestä, työn tuottavuuden parantamisesta ja viennin kehittymisestä – myös näillä matalasuhdanteesta pahemmin kärsineillä aloilla.

Ilahduttavaa on havaita hieman pienempien yritysten voimakas kasvu: niille on usein jo alkuvaiheessa luontevaa kansainvälistyä, hyödyntää edistyneesti teknologiaa ja tarjota palveluja ja tuotteita, joiden kate on korkea ja joita kannattaa tuottaa Suomessa.

Kun työ ja tekijä eivät kohtaa

Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 3,6 prosenttia tahdin kiihtyessä kohti loppuvuotta. Suomen talouden kehitys finanssikriisin jälkeen olisikin näyttänyt huomattavasti synkemmältä, elleivät rakennusala ja palvelualat olisi kannatelleet muutoksen kourissa ollutta talouttamme.

Palvelualojen viimeaikainen kehitys on tapahtunut melko perinteisten työpaikkojen kasvun myötä. Loputtomiin tämäkään ei riitä vauhdittamaan orastavaa kasvua.

Työikäisen väestön määrä on kääntynyt Suomessa laskuun jo vuonna 2010, ja tilanne on meillä huomattavasti heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Ellei todellisia tuottavuutta parantavia toimia löydetä, se johtaa väistämättä työtuntien vähenemiseen, kokonaistuotannon alenemiseen ja negatiiviseen talouskehitykseen.

Kilpailukyvyn kehityksen suurena haasteena on myös kohtaanto-ongelma, jossa oikeat tekijät ja tarpeet eivät syystä tai toisesta kohtaa. Tämä on meille merkittävä kansallinen haaste.

Lääkitsemme oireita mutta emme ratkaise ongelmaa

Suomen kilpailukyvyn haasteista puhuttaessa puurot ja vellit menevät usein sekaisin.

Sellaiset pidemmän aikavälin kilpailukykytekijät kuin infra, koulutus, teknologiset valmiudet ja terveydenhuolto ovat meillä kunnossa. Ongelman aiheuttavat sen sijaan kilpailukykyyn lyhyemmällä aikavälillä vaikuttavat seikat: Suomessa on korkeat työvoimakustannukset, ja työn tuottavuus on heikompi verrattuna muiden maiden tuottavuuteen, valuuttakurssivaikutusta unohtamatta.

Vaikka olemme jo useiden vuosien ajan tehneet maltillisia työmarkkinaratkaisuja, ne eivät ratkaise rakenteellisia ongelmiamme. Hoidamme siis korkeintaan oireita, emme itse tautia.

Markkinaehtoisten haasteiden paras ratkaisu ei liene poliittinen ja keskitetty malli vaan markkinaehtoinen malli. Siinä kehittäisimme paikallista sopimista ja työlainsäädäntöä vastaamaan tämän päivän ja mielellään myös lähitulevaisuuden haasteita. Hyviä esimerkkejä löytyy melko läheltä Euroopasta, kuten Saksasta.

Teknologia rantautuu myös asiantuntijatyöhön

Yhdeksi konkreettiseksi tuottavuuden nostajaksi nähdään robotiikan, automaation, tekoälyn ja niiden eri sovellusten hyödyntäminen myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Teollisuudessa robotisaatio on jo edennyt pitkälle, mutta asiantuntijatyössä otetaan vasta ensi askelia.

Suurimpina syinä kehityksen hitauteen asiantuntijatyön puolella ovat olleet teknologian korkea hinta ja sen myötä investointien rajakustannukset sekä liiketoimintamallien perustuminen perinteiseen ihmistyöhön. Haasteita on luonut myös se, että eri tietolähteiden aineistoa ei ole standardoitu ja että prosessit ovat vielä kehittymättömiä ja massat liian pieniä.

Esimerkiksi asiantuntijatyön ulkoistamisessa seuraavan ison aallon arvioidaan tapahtuvan Suomessa sitten, kun alan toimijoiden automaation aste on niin korkea, että työtä ei yksinkertaisesti kannata tehdä itse mutta ei myöskään siirtää käsin tehtäväksi ulkomaille omaan tai yhteistyökumppanin palvelukeskukseen.

Teknologia synnyttää uutta työtä

Robotiikkaan ja tekoälyyn perustuvat ratkaisut vähentävät ja jopa lopettavat monia nykyisiä työtehtäviä, mutta toisaalta niiden myötä myös syntyy uusia työtehtäviä ja ansaintamalleja. Ennen kaikkea ne lisäävät tehokkuutta ja mahdollistavat palvelujen skaalaamisen perinteisiä toimintamalleja paremmin.

Suomalaisten yritysten tulisikin olla etunenässä ottamassa käyttöön uusinta teknologiaa, vaikka se saattaisi tilapäisesti heikentää nykyistä ansaintalogiikkaa. Digitalisaatiossa on nimittäin se hyvä tai huono puoli, että jos jonkin asian voi disruptoida, joku tekee sen todennäköisesti joka tapauksessa. Suomen seuraava kilpailukykyloikka ei tule tapahtumaan vanhoja malleja tuunaamalla, vaan se vaatii ihmistyön tuottavuuteen, tiedolla johtamiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja sekä voimakasta panostamista teknologiaan ja osaamiseen.

Tatu Tulokas

Tatu Tulokas on Silta Oy:n toimitusjohtaja. Hän on Palvelualojen työnantajien Paltan elinkeinopoliittisen valiokunnan ja EK:n edustajiston jäsen. Castrén & Snellman on Silta Oy:n yhteistyökumppani työoikeudellisissa palveluissa.