Ilmastorahasto

Sijoitus päästöjen mittaamiseen ja kartoittamiseen erikoistuneeseen Aeromoniin

Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Aeromon Oy:hyn. Rahoituksella kehitetään ohjelmistojärjestelmiin ja mittauskapasiteettiin liittyvää teknologiaa.

Aeromonin teknologian avulla voidaan paikallistaa ja mitata teollisten tuotantolaitosten ja kaatopaikkojen hajapäästöjä lähes reaaliaikaisesti ja mobiilisti miehittämättömien ilma-alusten avulla. Yhtiö on kehittänyt käyttämänsä mittausmetodit ja -laitteiston sekä datan ja signaalien prosessointiin tarvittavat algoritmit. Aeromonin ratkaisut osaltaan edistävät kehitystä kohti päästötöntä yhteiskuntaa.

Sijoitus Joensuu Biocoaliin

Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Joensuu Biocoal Oy:hyn. Joensuu Biocoal rakentaa torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen, joka on ensimmäinen kaupallisen mittaluokan tuotantolaitos Suomessa.

Joensuu Biocoalin tuottama torrefioitu biomassa korvaa ensisijaisesti kivihiilen käyttöä teollisissa prosesseissa sementti- ja terästeollisuudessa. Kivihiiltä käytetään edelleen runsaita määriä kyseisillä teollisuudenaloilla. Laitoksen rakentaminen vauhdittaa osaltaan kivihiilestä luopumista prosessiteollisuudessa ja auttaa pienentämään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä keskipitkällä aikavälillä.

Sijoitus geotermiseen lämmöntuotantoon erikoistuneeseen QHeatiin

Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Quantitative Heat Oy:hyn (QHeat). Rahoitus kohdentuu erityisesti uuden ja tehokkaamman porauskaluston hankintaan keskisyvien lämpökaivojen poraamiseksi.

Geoterminen lämpö on hyvä osaratkaisu, kun siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä lämmöntuotannossa, sillä lämpökaivojen avulla lämpöä voidaan tuottaa energiatehokkaasti ilman polttamista. Keskisyviä lämpökaivoja voidaan käyttää myös kiinteistöjen jäähdytykseen, jolloin ne mahdollistavat energian varastoinnin ja siten vastaavat kausivaihtelusta johtuvaan lämmön tasaamistarpeeseen.

Sijoitus Finn Recyclingiin

Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa euroa Finn Recycling Oy:hyn, jonka kehittämä elvytyslaitteisto mahdollistaa metallivalimoiden jätehiekan uudelleenkäytön. Rahoituksen tavoitteena on vauhdittaa valimohiekan elvytyslaitteistojen käyttöönottoa sekä toiminnan kansainvälistymistä.

Hiekkatuotteita käytetään globaalisti 40–50 miljardia tonnia vuosittain. Erityisesti metalliteollisuuden valimoprosesseissa syntyy kymmeniä miljoonia tonneja jätehiekkaa vuosittain. Finn Recyclingin ratkaisulla on mahdollisuus pitää hiekka kauemmin käytössä ja vähentää neitseellisen hiekan käyttöä, valimoprosessista syntyvän jätehiekan määrää sekä prosessista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.