Rikosprosessit ja tutkinnat(fi) Archives - Castrén & Snellman

Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa

Olemme Suomen johtava liike-elämän rikosasioihin keskittyvä praktiikka. Meillä on pitkä kokemus erilaisten liike-elämän rikosprosessien ja sisäisten tutkintojen menestyksekkäästä hoitamisesta sekä rikosoikeudellisten riskien hallitsemisesta yrityksissä.

Rikosprosessit

Yhtiöissä voi tulla eteen tilanne, jossa yhtiö tai sen palveluksessa olevat henkilöt joutuvat rikosprosessin kohteeksi. Avustamme yhtiöitä, yhtiöiden johtoa ja yhtiön muuta henkilöstöä koko prosessin ajan esitutkinnasta oikeudenkäyntiin. Rikosepäilyn kohteeksi joutuminen voi erityisesti pitkittyessään heijastua myös yrityksen kannattavuuteen ja maineeseen. Mitä ammattitaitoisemmin prosessi hoidetaan, sitä pienemmiksi sen haitalliset vaikutukset jäävät. Rakennamme vahvan puolustuksen ja hoidamme koko prosessin puolestasi tehokkaasti ja luotettavasti.

Hoidamme muun muassa seuraavia liike-elämän rikosasioita:

talousrikokset
liikesalaisuusrikokset
arvopaperimarkkinarikokset, sisäpiiritiedon väärinkäyttö
korruptio, lahjonta
ympäristörikokset
työturvallisuusrikokset ja työrikokset
tieto- ja viestintärikokset, tietomurrot
virkarikokset
sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät rikokset
verorikokset
rahanpesurikokset.

Sisäiset tutkinnat ja asianomistajan avustaminen

Kun väärinkäytösepäily syntyy, yhtiön johdon on ryhdyttävä riittäviin ja oikea-aikaisiin toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi. Tyypilliset väärinkäytökset yhtiön toiminnoissa liittyvät esimerkiksi yhtiön varojen tai liikesalaisuuksien väärinkäyttöön taikka korruptioon. Avustamme sisäisen tutkinnan kaikissa vaiheissa, ja tarvittaessa toteutamme koko tutkinnan asiakkaan puolesta.

Keräämme sisäisen tutkinnan aikana systemaattisesti tietoa väärinkäytöksistä muun muassa seulomalla asiakirjoja ja haastattelemalla työntekijöitä ja johtoa. Relevantin todistusaineiston turvaaminen ja kerääminen on olennaista mahdollista jatkoprosessia ajatellen. Ohjeistamme havaintojemme perusteella, mihin toimenpiteisiin asiassa on syytä ryhtyä. Tutkinnastamme rakentuu kattava fakta- ja todistusaineisto, joka on valmiina, mikäli epäilty väärinkäytös siirtyy esitutkintaan.

Vahingonkorvausasian tutkiminen ja vahingonkorvausvaatimuksen laatiminen on tärkeää tehdä prosessin aikaisessa vaiheessa, mihin liittyy myös vakuustakavarikkoihin liittyvät kysymykset. Vahingonkorvauskysymykset ovat usein kompleksisia ja voivat vaatia riippumatonta asiantuntijatodistelua.

Tämän jälkeen avustamme asianomistajaa tutkintapyynnön ja vahingonkorvausvaatimuksen laatimisessa, esitutkinnassa ja sitä seuraavassa oikeudenkäynnissä. Tekijä pyrkii usein myös hävittämään rikoksella saatua varallisuuta, jolloin avustamme varojen jäljittämisessä ja palauttamisessa myös ulkomailla.

Uusimmat referenssit

Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa

Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Suomalainen professori – Esitutkinta lopetettiin suorahankintoihin liittyvässä virkarikosepäilyssä

Avustimme menestyksekkäästi suomalaista professoria laajassa suorahankintoihin liittyneessä virkarikostutkinnassa sosiaali- ja terveystoimialalla. Syyttäjä päätti tutkinnanjohtajan esityksestä lopettaa esitutkinnan asiakkaamme osalta.

Suomen valtio – Hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin kanteen valtiota vastaan

Avustimme menestyksekkäästi Suomen valtiota/oikeusministeriötä vahvistuskanneasiassa, jossa Helsingin hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin vaatimukset ja vahvisti, ettei osapuolten välillä ole välityssopimusta. Fryckman jätti helmikuussa 2018 hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamiseksi Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Hakemus perustui väitteeseen Suomen oikeusministerin allekirjoittamasta suostumuksesta Fryckmanin ja Suomen valtion välisten riitaisuuksien käsittelemiseen Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Vastauksessaan aloittamishakemukseen valtio kiisti osapuolten välisen välityssopimuksen olemassaolon ja kieltäytyi nimeämästä omaa välimiestä. Haagin pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri katsoi, että suostumukseksi otsikoitu asiakirja oli liian epäselvä ja yleisluontoinen, jotta hän sen perusteella voisi nimetä välimiehen välitystuomioistuimen vuoden 2012 välimiesmenettelysääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn. Tämän jälkeen Fryckman vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen ja Suomen valtion välillä on välityssopimus, jonka nojalla osapuolten väliset riitaisuudet koskien Fryckmaniin ja hänen yhtiöihinsä kohdistuneita verotus- ja perintätoimia sekä niistä seuranneita vahingonkorvauskysymyksiä ratkaistaan Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus oli yleisluontoinen ja sen sisältö yksilöimätön ja asiassa oli epäselvää, oliko suostumuksessa edes kysymys välityskelpoisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus ja kantajan aloitushakemus eivät olleet yhteneviä ja vastavuoroisia, eikä ollut näyttöä siitä, että osapuolet olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta ja sen sisällöstä. Fryckman valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 2022, että käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus totesi ensinnäkin, että suostumukseksi otsikoidussa asiakirjassa annettu tahdonilmaisu ei ollut tapahtunut oikeusministeriön esittely- ja päätöksentekomenettelyn mukaisessa menettelyssä. Tämän keskeisen ministeriön päätöksentekoprosessia koskeneen virheen vuoksi ministerin antamalla vapaamuotoisella tahdonilmaisulla ei hovioikeuden mukaan ollut osapuolia sitovaa vaikutusta asiassa. Hovioikeus huomautti, että kantajan toiminnassa oli ollut piirteitä tarkoituksesta ohittaa ministeriön normaali päätöksentekojärjestelmä. Hovioikeus totesi lisäksi, että ministerin tahdonilmaisua rasittivat käräjäoikeuden tuomiossa todetut välityskelpoisuutta ja suostumuksen kohdetta koskevat puutteet, sekä viittasi myös muilta osin käräjäoikeuden lausumiin perusteisiin. Korkein oikeus antoi 5.5.2023 päätöksen, jonka mukaan valituslupaa ei myönnetä, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.

Tulli – Tunnistus- ja kuvausjärjestelmän ja videoanalytiikan kilpailutus

Avustimme Tullia ajoneuvojen rekisterikilpien ja konttien automaattisen tunnistus- ja kuvausjärjestelmän (ANPR) sekä siihen liittyvän videoanalytiikan kilpailutuksessa. Monivuotisen ja 2,9 miljoonan euron arvoisen sopimuksen toteuttajaksi valikoitui suomalainen Loihde Oyj, joka on digitaalisen kehittämisen ja turvaratkaisujen asiantuntija. Uusi järjestelmä hyödyntää konenäköä, joka helpottaa rekisterikilpien ja konttien tunnistamista huomattavasti. Uusi järjestelmä on mahdollista laajentaa erillissopimuksin myös Poliisin ja Rajavartiolaitoksen käyttöön.

Kaikki referenssit

Uusimmat uutiset

16.9.2024 – Rahoitus Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle

Tero Tuomisto

Minna Korhonen

Jenny Shahnovskij

Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij

5.9.2024 – Data ja teknologia Teknologiahankinta voi siivittää yrityksen kasvuun – tai kaataa sen

Topi Lusenius

Anders Forss

Kim Parviainen

Topi Lusenius, Anders Forss & Kim Parviainen

28.8.2024 – Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot Rakentamislaista uusia ilmastovaatimuksia rakentamiselle

Antti Kaakkola

Sonja Leinonen

Jessica Salmia

Antti Kaakkola, Sonja Leinonen & Jessica Salmia

14.8.2024 – ESG ja yritysvastuu Yritysvastuudirektiivin siirtymäkausi alkoi jo

Anna Kuusniemi-Laine

Lia Heasman

Anna Kuusniemi-Laine & Lia Heasman

Hae sivustolta