7.4.2017

Vieläkö leikit piilosta liiketoiminnassasi?

Lainsäädäntöaloitteet vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi ovat viime aikoina ottaneet isoja askelia eteenpäin. Tähän asti kansainvälisten järjestöjen, toimialayhteisöjen tai yritysten itsesääntely on ohjannut yritysvastuukäytäntöjä pehmeästi. Nyt pelataan astetta kovemmilla panoksilla, ja vahvistusta haetaan pakottavasta lainsäädännöstä.

Keskiössä avoimuus

Lainsäädäntöaloitteiden yhteinen nimittäjä on avoimuus. Painetta avoimuuden lisäämiseksi on tullut niin yritysten sidosryhmiltä, viranomaisilta kuin sijoittajiltakin. Tämä paletti on pistänyt vauhtia useisiin, erityisesti EU-tason lainsäädäntöhankkeisiin, joita yritysten on hyvä seurata jo etukenossa.

EU:ssa on nyt vireillä useita pakottavia lainsäädäntöhankkeita, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja samalla myös yleistä luottamusta vastuulliseen liiketoimintaan:

  1. Veroraportoinnin lisääminen sekä viranomaisten kesken että julkisesti 
    Suuryritysten emoyhtiöiden on raportoitava kansainvälisestä verotuksestaan maakohtaisesti eriteltynä kotivaltionsa veroviranomaisille, jotka sitten puolestaan jakavat tietoa keskenään. Raporttiin pitää sisällyttää tiedot muun muassa tuloksesta, maksetuista veroista, työntekijöiden lukumäärästä ja tietyistä tase-eristä. Tämä velvoite on jo voimassa olevaa oikeutta.

    Lisäksi vireillä on direktiiviehdotus, joka velvoittaisi suuryrityksiä antamaan julkisen maakohtaisen veroraportin. Tämän raportin sisältö olisi todennäköisesti veroviranomaisille annettavaa raporttia suppeampi. Julkinen maakohtainen veroraportointi voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2019.

  2. Ei-taloudellisen informaation pakollinen raportointi
    Edellistä klassisempi yritysvastuun piiriin kuuluva hanke koskee ei-taloudellisen informaation julkaisemista, mikä veroraportoinnin ohella on myös jo voimassa olevaa oikeutta. Ei-taloudellista informaatiota koskeva raportti velvoittaa suuryritykset avaamaan, miten ne huolehtivat ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja työntekijöistä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. Soveltamisalan piiriin kuuluvien yritysten on raportoitava ensimmäistä kertaa tilikaudelta 2017, joten nyt onkin hyvä hetki tarkistaa raportointivalmius.

  3. Yrityksen johdon palkitseminen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi
    Tuorein uutinen EU:sta julkistettiin muutama päivä sitten, jolloin hyväksyttiin osakkeenomistajan oikeuksia koskeva direktiivi. Julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevan uudistuksen keskiössä on yritysten johdon palkitseminen, osakkeenomistajien tunnistaminen ja lähipiiriliiketoimet.

    Palkitsemisen osalta osakkeenomistajilla on jatkossa oikeus äänestää johdon palkitsemisjärjestelmistä ja vastaavasti johdon on annettava raportti palkkioista yhtiökokoukselle hyväksyttäväksi. Direktiivi kannustaa siihen, että palkkiojärjestelmässä huomioitaisiin taloudellisten perusteiden lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät. Kansallisen lainsäädännön on tämän uudistuksen osalta tultava voimaan viimeistään vuonna 2019.

  4. Due diligence -tarkastus pakolliseksi konfliktimineraalien maahantuojille
    Toinen tuore uudistus on konfliktimineraalisääntely, josta on EU:n taholla keskusteltu jo useamman vuoden ajan. Maaliskuussa EU-parlamentti hyväksyi asetuksen, joka velvoittaa konfliktimineraalien (eli tinan, tantaalin, volframin ja kullan) maahantuojia varmistamaan, että niiden koko hankintaketju toimii vastuullisesti. Tällä pyritään estämään aseellisten ryhmien toiminnan rahoittaminen konfliktialueilta peräisin olevien mineraalien kaupalla. Asetus odottaa parhaillaan neuvoston hyväksyntää. Uuden asetuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alussa.

Kuten jo alussa mainitsin, paine avoimeen ja vastuulliseen yritystoimintaan tulee voimakkaasti usealta eri taholta, ja siihen on EU-tasolla vastattu lakialoitteilla. Lainsäädäntö tuo pelikentälle luonnollisesti sanktioita, joilla pyritään tehostamaan sääntöjen noudattamista. Ne ovat kuitenkin voimaan tulleiden muutosten osalta varsin maltillisia. Lopulta sanktioiden välttämistä tärkeämpää on kuunnella omien sidosryhmien toiveita ja ajatuksia yrityksen toiminnasta herkällä korvalla. Lainsäädäntö tarjoaa parhaimmillaan yhtenäisen raamin sille, miten asioista voisi sidosryhmilleen kertoa ja näin valmistautua täyttämään lain asettamat vaatimukset niiden voimaan tullessa.

 

Blogikirjoituksen inspiraationa on toiminut CSR Europen Rosanna Tufon esitys Helsingissä maaliskuussa 2017.