4.5.2017

Uusi hankintalaki puuttuu kovalla kädellä työoikeusrikkomuksiin

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi hankintalaki haluaa muiden tavoitteiden ohella kitkeä harmaan talouden julkisista hankinnoista. Sen seurauksena esimerkiksi työoikeusrikkomukset ovat saaneet laissa selvästi aiempaa suuremman painoarvon. Yritys, joka rikkoo työnantajavelvoitteitaan, voidaan jatkossa yhä useammin sulkea pois tarjouskilpailusta.

Näillä rikkomuksilla olet auttamattomasti ulkona

Tietyt työoikeudelliset rikokset voivat olla julkisissa hankinnoissa niin kutsuttuja pakollisia poissulkemisperusteita eli perusteita, joiden nojalla julkinen hankintayksikkö on pakotettu sulkemaan yrityksen pois tarjouskilpailusta. Tällaisia pakollisia poissulkemisperusteita ovat esimerkiksi työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos ja työsyrjintä.

Kun pakolliset poissulkemisperusteet ovat aikaisemmin koskeneet vain lähinnä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tyyppisiä tekoja, uusi laki on tuonut pakolliset poissulkemisperusteet lähemmäksi yritysten arkea.

Rikkomukset, joiden perusteella voidaan harkita poissulkemista

Pakollisten poissulkemisperusteiden lisäksi hankintalaki antaa painoarvoa myös muun tyyppisille työoikeudellisille rikkomuksille niin kutsuttuna harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena. Hankintalain mukaan julkinen hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta yrityksen, joka on syyllistynyt yrityksen luotettavuuden kyseenalaistavaan ammattitoiminnan vakavaan virheeseen tai joka on rikkonut lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaisia työoikeudellisia velvoitteita. Hankintayksikön on tosin pystyttävä osoittamaan, että rikkomukset ovat myös tapahtuneet.

Lähtökohtaisesti kyse voi olla kaikenlaisista rikkomuksista, kuten esimerkiksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, yhteistoimintalain velvoitteiden rikkomisesta tai erilaisiin palkkasaataviin liittyvistä laiminlyönneistä. Kyse ei siis tarvitse olla rikoslain nojalla saaduista rangaistuksista – saati edes tuomioistuimessa käsitellyistä teoista. Käytännössä hankintayksiköiden harkintavalta näiden poissulkemisperusteiden soveltamisessa on laaja, mutta niiden pitää kuitenkin noudattaa suhteellisuusperiaatetta harkinnassaan.

Relevantti henkilöjoukko on laaja

Sekä pakollisten että harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden kohdalla relevantti henkilöjoukko, joka voi syyllistyä rikkomukseen, on laaja. Kyseessä voi olla yrityksen

  • ”hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen” tai
  • ”edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö”.

Tulkinta siitä, miten laajan henkilöjoukon mainittu ilmaisu kattaa, vaihtelee. Kyseeseen voi tulla ainakin yrityksen toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsenet sekä prokuristit. Harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden kohdalla rikkomukseen voi syyllistyä myös yritys itse.

Virheet kannattaa korjata

Hankintalaki ottaa toisaalta huomioon myös sen, jos yritys haluaa korjata virheensä. Yritys voi korjaavilla toimenpiteillä antaa hankintayksikölle näyttöä luotettavuudestaan siitäkin huolimatta, että sillä on rasitteena hankintalain tarkoittama poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä yritystä pois tarjouskilpailusta.

Suosittelemmekin lämpimästi, että jatkossa osana yritysten compliance-toimia yritykset varmistaisivat, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet tulevat varmasti tehdyiksi, jos työoikeudellisia rikkomuksia ilmenee. Näin yritykset voivat merkittävästi vähentää näistä rikkomuksista aiheutuvia riskejään julkisissa tarjouskilpailuissa. Niiden yritysten, joiden keskeinen asiakaskunta muodostuu julkisista hankintayksiköistä, on joka tapauksessa syytä jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota työoikeudellisista velvoitteistaan huolehtimiseen.

Close
{{ translations.title }}
{{translations.other}}
{{translations.noResults}}
{{ translations[area] }}