23.10.2017

Työturvallisuus koskee kaikkia toimialoja – tunnista vastuusi ja toimi ajoissa

Työntekijä loukkaantui tapaturmassa vakavasti – työnjohtajalle ja toimitusjohtajalle tuomittiin sakkoja ja yhtiölle yhteisösakko. Laiminlyönnit valvoa työturvallisuuden noudattamista johtivat esimiehen sakkorangaistukseen. Tämäntapaisia otsikoita voimme lukea mediasta harva se päivä. 

Työturvallisuusrikoksista annetaan yli sata tuomiota vuosittain. Yhtiöille tuomittavien yhteisösakkojen lisäksi työturvallisuusrikoksesta voi seurata henkilökohtainen rikosvastuu. Toisin kuin usein luullaan, vastuu ei välttämättä jää vain organisaation ylimmälle tasolle, vaan se voi ulottua ylimmästä johdosta keskijohdon kautta aina työnjohtoon saakka. Rikosprosessin käynnistyessä yhtiön johto yllättyy usein myös siitä, mitä prosessi merkitsee ei vain taloudellisina lukuina ja yhtiön maineen kannalta, vaan työyhteisön ja yksittäisten työntekijöiden – eritoten epäiltyjen – hyvinvoinnin kannalta.

Työturvallisuusrikos on kyseessä, jos työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä. Myös puutteellinen panostus työsuojeluasioiden hoitoon yhtiössä yleisesti voi olla työturvallisuusrikoksena rangaistavaa. Rikoslain mukaan työnantajaksi tai tämän edustajaksi katsotaan se, jonka vastuulle jostakin tietystä työturvallisuusvelvoitteesta huolehtiminen kulloinkin kuuluu. Arvioinnissa huomioidaan asianomaisen asema, tehtävät ja toimivalta sekä hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.

Tyypillisesti työturvallisuus käsitteenä yhdistetään esimerkiksi tehdas- tai rakennustyömaaympäristöön. Työsuojelulla on kuitenkin keskeinen merkitys kaikilla työpaikoilla toimialasta riippumatta. Vaikka fyysisestä työympäristöstä aiheutuvia vaaratekijöitä ei juuri olisi, turvallinen henkinen työympäristö on jokaisessa työpaikassa työsuojelun näkökulmasta huomioon otettava seikka.

Mitä teet, kun poliisi soittaa?

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos poliisi soittaa ja kutsuu kuulusteluihin työturvallisuusrikosepäilyn vuoksi? Käy strategia viipymättä sisäisesti läpi ja varmista, että asiassa otetaan avuksi asiantunteva asianajaja.

Asianajajan tärkein tehtävä kuulusteluissa on varmistaa, ettei epäilty joudu myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Tämä niin sanottu itsekriminointisuoja on rikosoikeuden kantavia periaatteita. Pelkkä avustajan passiivinen läsnäolo kuulusteluissa ei varmista tämän periaatteen toteutumista, vaan asianajajalla on oltava aktiivinen rooli jo ennen kuulusteluja ja niiden aikana.

Kuulusteluihin on syytä valmistautua huolellisesti yhdessä asianajajan kanssa. Asianajajan kanssa tulisi miettiä, kuinka paljon asiaa poliisille avataan. Toisinaan on edullisinta kuvata asiaa yksityiskohtaisesti, kun taas joskus on parasta sanoa mahdollisimman vähän. Keskeistä on joka tapauksessa mieltää itsekriminointisuojan kova ydin, eli että omalta kannalta epäedullisia seikkoja ei tule tuoda esiin.

Kuulusteluissa asianajaja valvoo itsekriminointisuojan toteutumista sen kaikissa muodoissa. Kuulustelusta jää kuitenkin jäljelle vain se, mitä kuulustelupöytäkirjaan on kirjattu. Tämän vuoksi asianajajan asiantuntemuksella on suuri merkitys myös, kun kuulustelupöytäkirjaa tarkistetaan. Kirjaukset ovat poliisin tiivistetty käsitys ja tulkinta siitä, mitä kuulusteltava on kertonut. Tarkistamisen ideana on varmistaa, että kirjaukset vastaavat kuulusteltavan kertomusta ja että viesti on sekä sisällöltään että sävyltään oikea.

Esitutkintamateriaalin valmistuttua asianosainen voi useimmiten antaa loppulausunnon. Koska loppulausunnossa on mahdollisuus pureutua asian oikeudellisiin perusteisiin, se on syytä antaa aina asianajajan laadittavaksi.

Huolehdi työturvallisuudesta

Poliisi käynnistää esitutkinnan, jos sen on syytä epäillä asiassa rikosta. Jos esitutkintakynnys ylittyy, poliisin soittoa ei voi välttää eikä rikosprosessia edes epäillyn tai syytetyn pyynnöstä voi keskeyttää. Tämän vuoksi yhtiössä täytyy huolehtia työturvallisuudesta huolellisesti ja jatkuvasti.

Ylin johto voi pyrkiä välttämään rikosprosessin huolehtimalla työsuojelun riittävistä edellytyksistä. Tämä tarkoittaa asianmukaisen työsuojeluorganisaation rakentamista ja työsuojelutehtävien oikeaa resursointia sekä työsuojelun menettelytapojen kehittämistä ja seurantaa. Keskijohdon ja alemman johdon tulisi puolestaan huolehtia työturvallisuuden päivittäisestä toteutumisesta esimerkiksi valvomalla työympäristöä ja turvallisia työskentelytapoja, kouluttamalla henkilöstöä ja laatimalla ohjeistuksia.