17.5.2017

Fintech-kenttä kuhisee Pohjoismaissa: missä mennään nyt?

Rahoituspalvelu- eli fintech-alan start-upit pyrkivät muuttamaan ja uudistamaan finanssi- ja rahoitusalan perinteisiä toimintamalleja. Tässä tehtävässään ne ovatkin onnistuneet hämmästyttävän hyvin. Fintech-yritysten kantavia voimia ovat avoimuus, digitaalisuus, läpinäkyvyys ja tehokkuus. Ne keskittyvät usein perinteisiä pankkeja kapeampiin liiketoiminta-alueisiin ja toimivat täysin digitaalisesti, mikä tekee niistä ketteriä ja tehokkaita.

Mitkä ovat Pohjoismaiden fintech-kentän suurimmat trendit juuri nyt ja kuinka Suomi pärjää vertailussa? Kysyimme myös yhteistyökumppaneiltamme Vingeltä ja Gernandt & Danielssonilta Ruotsissa, Kromann Reumertilta Tanskassa ja Simonsen Vogt Wiigilta Norjassa, miten paikallinen fintech-ala on kehittynyt.   

Taistelu Pohjoismaiden fintech-herruudesta on käynnissä

Deloitten selvityksen mukaan Ruotsi johtaa kisaa Pohjoismaiden fintech-herruudesta, mutta Suomi on heti kakkossijalla sijoitusten euromäärissä laskettuna (sijoitusten kappalemäärissä Tanska ajaa tällä hetkellä ohitsemme). Suomen lailla Tanska ja Norjakaan eivät luovu fintech-herruudesta taistelutta.

Kaikissa Pohjoismaissa erinäiset järjestöt ja jopa maiden virkakoneistot satsaavat fintechin luomien mahdollisuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen. Suomen valtiovarainministeriö on perustanut asiantuntijaryhmän seuraamaan ja edistämään rahoituspalveluteknologian kehittymistä, ja finanssivalvojat ovat perustaneet Innovaatio-HelpDeskin vauhdittamaan suomalaisten finanssi-innovaatioiden kehitystä. Lisäksi kaikissa Pohjoismaissa on perustettu erilaisia fintech-yhteenliittymiä: esimerkkeinä Suomen Fintech Finland -verkosto, ruotsalaisten fintech-yritysten muodostama Swedish Financial Technology Association ja Tanskassa Copenhagen Fintech.

Fintech tarjoaa kasvumahdollisuuksia myös perinteisille pankeille

Vuoden 2018 alussa voimaan tuleva PSD2 EU -maksupalveludirektiivi pakottaa pankit avaamaan ulkopuolisille palveluntarjoajille pääsyn pankin asiakkaiden tileihin ja maksuihin. Uhkakuvia on maalattu isolla pensselillä vasten kivijalkapankkien kasvoja, mutta pikkuhiljaa uhkistakin on alkanut tulla mahdollisuuksia. Mielenkiintoinen on esimerkiksi Accenture Strategyn arvio siitä, että Pohjoismaissa pankit voivat kasvattaa liikevaihtoaan vuoteen 2020 mennessä jopa 5 miljardilla eurolla, jos ne vain pystyvät hyödyntämään yhteistyötään fintech-yritysten kanssa. Kaikki suuret suomalaiset pankit pyörittävät erilaisia ohjelmia ja digitaalisia hautomoja päästäkseen kiinni uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin: kenet asiakas valitsee, kun pankkien ja fintechien käyttökokemus ja hintataso alkavat kohdata?

Finanssivalvonnan mukaan kotimaiset sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt pyrkivät ensisijaisesti tulemaan toimeen omillaan, vaikka esimerkiksi automatisoituva sijoitusneuvonta ja big data vaikuttavat jatkossa merkittävästi myös näihin sektoreihin. Suomalaiset pankit ovat kuitenkin jo heränneet pohjoismaiseen kilpailuun ja tehneet maksupalveluihin liittyviä uudistuksia. Yksi esimerkki tästä on reaaliaikainen mobiilisiirtopalvelu Siirto, joka mahdollistaa eri pankkien asiakkaille reaaliaikaiset rahansiirrot ”kännykästä kännykkään”. Ruotsissa Swish-sovellus muokkaa tottumuksia kohti tulevaisuutta ilman käteistä: Ruotsissa jopa neljä viidestä transaktiosta tehdään korteilla tai mobiilisovelluksilla, ja jopa lapset taitavat naapurimaassamme korttimaksut. Norjassa suurimman kaupallisen pankin DNB:n omistama Vipps ja Tanskassa Danske Bankin MobilePay säilyttävät asemansa käytetyimpinä mobiilimaksusovelluksina.

EY:n julkaiseman pankkien tilannetta kartoittaneen bank relevance -tutkimuksen mukaan Suomessa kuluttajat ovat muita maita uskollisempia perinteisille pankeille ja niiden tarjoamille finanssialan palveluille. Suomalaiset eivät tutkimuksen mukaan herkästi vaihda palveluntarjoajia tai etsi näille vaihtoehtoja. Tämä voi myös osittain hidastaa suomalaispankkien innokkuutta toimia uusien fintech-innovaatioiden edelläkävijänä.

Painopiste edelleen rahoituskierroksissa suurten yrityskauppojen sijaan

Muutamia tähdenlentoja lukuun ottamatta yrityskaupat ovat kaikissa Pohjoismaissa vielä pieniä ja fokus on selkeästi vielä fintech-alan start-up-yritysten rahoituskierroksissa. Perinteisten toimijoiden aktivoiduttua rahoituksen saaminen on kuitenkin helpottunut ja määrät ovat kasvussa. Ruotsalainen fintech-jätti Klarna sai kerättyä 35 miljoonan dollarin velkarahoituksen kesäkuussa 2016. Ruotsalaisista pankeista etenkin Swedbank ja SEB ovat parin viime vuoden aikana olleet aktiivisesti ostoksilla. Yhtenä esimerkkinä voi mainita yksityisiä rahoituspalveluita tarjoavan Tinkin 85 miljoonan kruunun sijoituskierroksen, jossa SEB oli yksi suurimmista sijoittajista.

Kollegamme muissa pohjoismaisissa toimistoissa ovat myös kaikki sitä mieltä, että selkeä suuntaus on ennemmin perinteisten toimijoiden ja start-upien välinen yhteistyö sekä start-up-yritysten hankkiminen kuin niiden kanssa kilpaileminen. 

Close
{{ translations.title }}
{{translations.other}}
{{translations.noResults}}
{{ translations[area] }}