1.11.2016

Yrityslakimiehet astuvat valokeilaan

Olen jo pitkään seurannut läheltä yritysten lakimiesten arkea ja saanut nähdä, miten innovatiivisesti ja luovasti lakitiimeissä työskennellään. Innovatiivisuus ja luovuus näkyvät paitsi siinä, miten juristit hoitavat oman yrityksensä lakiasiat, mutta myös siinä, miten he ostajina vaativat uudenlaisia palveluita ja muovaavat samalla koko toimialaa.

Tämä havainto toimi yhtenä sytykkeenä Legal 500:n yrityslakitiimejä tutkivalle GC Powerlist Teams -julkaisulle. Julkaisua ja siihen liittyvää tapahtumaa sponsoroi Suomessa Castrén & Snellman. 

Tutkimuksissamme selvitämme, miten Pohjoismaiden johtavat lakitiimit vaikuttavat alan kehitykseen niin yritystensä sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Lakitiimien lisääntyvä vaikutusvalta näkyy haastatteluissamme monella tavalla: lakitiimit kehittävät uusia toimintamalleja sekä omassa työssään että toimiessaan yhdessä yritystensä bisnesyksiköiden kanssa. Niillä on merkittävä rooli laajoissa yritysjärjestelyissä ja ne tekevät yhteistyötä alan palveluita tarjoavien yritysten kanssa uusilla ja luovilla tavoilla.

Yrityslakimiesten rooli muuttuu

Tekniikka on nykyisin osa arkipäiväämme ja muuttaa myös lakimiesten työtapoja. Monet lakitiimit kulkevat itse asiassa tekniikan kehityksen etunenässä. Ne ottavat ennakkoluulottomasti käyttöön erilaisia ratkaisuja ja vaativat yhä enemmän myös yhteistyökumppaneiltaan. Uusia juridiikan työkaluja ovat muun muassa sopimus- ja allekirjoitusautomaatio, e-discovery eli todistusaineiston hankinta sähköisten työkalujen avulla ja jopa erilaiset tekoälysovellukset.

Sääntelyn lisääntyminen merkitsee myös entistä suurempia riskejä yrityksille ja niiden edustajille. Yritykset ja niiden johtajat eivät välty rangaistuksilta, jos ne eivät huomioi muuttunutta sääntely-ympäristöä. Yrityslakimiehet ovatkin nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Heidän tehtävänään ei kuitenkaan ole pelkästään pitää johtajat poissa kaltereiden takaa, vaan heitä tarvitaan myös muotoilemaan yrityksen visiota ja viitoittamaan suuntaa.

Yrityslakimiehiltä vaaditaan nykyään aivan uudenlaisia ominaisuuksia: heidän on oltava yhtä aikaa yhteistyökumppaneita, riskiasiantuntijoita ja oikeudellisia neuvonantajia. Vaativasta tehtäväkentästä seuraa, että lakiasiainjohtajat kuuluvat nykyisin yritysten ylimpään johtoon – jos eivät vielä, niin pian. He kehittävät ympärilleen tiimejä, jotka ajattelevat omasta roolistaan ja toimintatavoistaan toisin kuin ennen.

Lakitiimit ja työn tarkoitus

Nykyaikaisessa työelämässä korostetaan tiimityöskentelyä ja tiimiläisten voimaannuttamista. Yrityksen kulttuurin ja tarkoituksen tunteminen nousee silloin yhä tärkeämmäksi. Johtamisessa on tullut tutuksi lentävä lause culture eats strategy for breakfast, jonka väitetään olevan peräisin itseltään Peter Druckerilta. Se tarkoittaa, että strategian toteuttaminen kilpistyy helposti kulttuuriin. Parhaatkin strategiset suunnitelmat voivat epäonnistua, jos tiimiläiset eivät tunne itseään motivoituneiksi tai voimaantuneiksi tai jos he eivät ole sitoutuneita yrityksen toimintaan. Esimerkiksi Google kannustaa kaikkia työntekijöitään toimimaan ikään kuin he olisivat yrityksen perustajia.

Samanlaiseen ajattelutapaan kehottaa myös markkinointiguru Simon Sinek, joka puhui vuonna 2009 TED-konferenssissa motivaation kultaisesta ympyrästä. Sittemmin Sinekin esityksestä on tullut yksi katsotuimmista TED Talk -puheista. Sinekin mukaan yksilöt työskentelevät parhaiten silloin, kun heidän toimintaansa ohjaa vahva käsitys siitä, miksi he työtään tekevät. Silloin myös koko organisaatio toimii parhaiten.

Ajatus sopii hyvin myös lakitiimeille. Jos tiimit eivät tiedä, mihin niitä tarvitaan, ne eivät ehkä osaa nähdä tehtäväänsä juristeriaa pidemmälle. Eräs johtava yrityslakimies totesikin kerran, että lakitiimit ovat mukana määrittämässä koordinaatteja, joita ilman yritys kadottaisi suuntansa.

Catherine McGregor

Kirjoittaja on Legal 500 -julkaisun yrityslakimiestutkimuksista vastaava johtaja ja GC Magazine -julkaisun päätoimittaja. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten asiakkaat vaikuttavat oikeudellisten palveluiden tulevaisuuteen ja miten yhdenvertaisuus toteutuu lakimiehen ammatissa.