24.5.2016

Mikä on valtiontukea? – komissiolta tarkennusta valtiontuen käsitteeseen

Komissio julkaisi 19.5.2016 kauan odotetun tiedonannon EU:n valtiontukisääntöjen soveltumisedellytyksistä. Tiedonanto on osa vuonna 2012 aloitettua EU:n valtiontukisääntöjen kokonaisuudistusta, ja sen tarkoituksena on auttaa sekä tuensaajia, eli yrityksiä, että tukea myöntäviä viranomaisia arvioimaan, milloin julkisista varoista myönnetty etuus on tai ei ole unionin valtiontukisääntöjen piirissä.

Valtiontukisäännöillä edistetään tasavertaisia kilpailuedellytyksiä

Valtiontukisääntelyn tarkoituksena on taata EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset ja estää muun muassa omaan jäsenvaltioon perustettujen yhtiöiden kansallinen suosiminen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaan lähtökohtaisesti kiellettyä valtiontukea ovat sellaiset etuudet, jotka 

Jos kaikki nämä kriteerit täyttyvät, tukea voidaan pitää EU:n valtiontukisääntöjen vastaisena.

Tiedonannossa selkeytetään sitä, milloin yritykselle myönnetyn julkisen etuuden voidaan katsoa täyttävän kunkin edellä mainitun kriteerin. Lisäksi siinä otetaan kantaa myös tiettyjen tukimuotojen, kuten veroetuuksien ja infrastruktuurirahoituksen, arviointiin. Tiedonanto kokoaa yhteen unionin tuomioistuinten aiempaa ratkaisukäytäntöä, ja se korvaa komission aiemmat välitöntä verotusta ja julkisten maa-alueiden ja rakennusten myyntiä koskevat ohjeistukset. 

Sosiaaliturva ja terveyspalvelut taloudellisena toimintana

Komissio arvioi tiedonannossa tuen käsitettä useilla eri sektoreilla. Suomen käynnissä olevan sote-uudistuksen kannalta on huomionarvoista, että komissio on koonnut yhteen EU-tuomioistuinten oikeuskäytäntöä esimerkiksi siitä, mitä tarkoitetaan yrityksellä tai taloudellisella toiminnalla sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden osalta. Komissio ottaa tiedonannossa kantaa siihen, millaiset terveydenhuollon tai sosiaaliturvan toimintatavat ovat niin sanotun solidariteettiperiaatteen mukaisia ja EU:n valtiontukisääntelyn ulkopuolella ja millaiset toimintatavat ovat markkinaehtoisia. Tiedonannossa myös tunnustetaan suoraan, että terveydenhuolto eri jäsenvaltioissa on järjestetty hyvin eri tavoin.

On oletettavaa, että näitä tiedonannossa esille nostettuja asioita luetaan tarkasti kotimaisen sote-uudistuksen yhteydessä. Ne liittyvät kiinteästi myös keskusteluun kilpailuneutraliteetista julkisen ja yksityisen toimijan välillä (ks. aiemmat blogimme aiheesta: Siivittääkö sote-uudistus yritykset innovoimaan uutta? ja Laki, jota meidän ei vieläkään tarvitse noudattaa?).

Täysin paikallinen avustus ei ole EU:n valtiontukea

EU:n valtiontukisäännöt eivät tietyin edellytyksin sovellu täysin paikalliseen toimintaan kohdistuviin tukiin. Tällaiset tuet eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Niitä ovat komission mukaan esimerkiksi rahoitus sellaisille liikuntapalveluille, vapaa-ajan toimintamahdollisuuksille tai kulttuuritapahtumille, jotka palvelevat lähinnä paikallista väestöä ja joiden ei siten oleteta houkuttelevan asiakkaita unionin muista jäsenvaltioista. Tiedonanto siis selkeyttää sellaisten tukimuotojen joukkoa, joiden komissio ei katso vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissiolla ei ole toimivaltaa arvioida eikä periä takaisin tukia, jotka eivät täytä kaikkia valtiontuen kriteerejä.

Myös in house -toiminta voi olla taloudellista toimintaa, joka on yhtiöitettävä

Komissio ottaa tiedonannossa selvän kannan siihen, että myös niin sanottu in house -toiminta voi olla taloudellista toimintaa, johon sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä. Tilanne voi olla tällainen muun muassa silloin, kun in house -yksikkö tarjoaa palveluita sisäisesti mutta myös tuottaa niitä korvausta vastaan muille asiakkaille. Ottaen huomioon, että kuntalaissa on yhtiöittämisvelvollisuuden poikkeuksia, joita näissä tilanteissa yleisesti sovelletaan, kuntalaki saatetaan joutua ottamaan uuteen tarkasteluun.

Valtiontuki arvioitava aina tapauskohtaisesti

Tiedonannon tuomasta selkeydestä huolimatta valtiontukisääntöjen soveltumista koskeva arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti ja mieluiten kirjallisesti. Jos komissio pitää myönnettyä etuutta myöhemmin EU:n valtiontukisääntöjen vastaisesti myönnettynä valtiontukena, etuus voidaan periä takaisin tuensaajalta korkoineen kymmenen vuoden ajan sen myöntämisestä.