14.9.2016

Kiistelty direktiivi puuttuu yleisiin veronkiertotilanteisiin

Palvelut

Vero ja strukturointi

Yritysverotusta koskevien säännösten yhtenäistämiseen ja veronkierron estämiseen panostetaan nyt kansainvälisesti erittäin voimakkaasti. Ajoittain voi olla vaikea piirtää rajaa sen välille, mikä on laitonta veronkiertoa ja mikä laillista verosuunnittelua. Jos raja ylittyy, mahdollisten veroseuraamusten lisäksi myös median huomio on taattu. Yritysten itsensä lisäksi myös sijoittajien on tärkeä ymmärtää, millaisia muutoksia kansainvälinen lainsäädäntö tuo pitkällä tähtäimellä.

Kansainvälisiä suuntaviivoja valmistellaan OECD:ssä aggressiivisen verosuunnittelun estämistä koskevassa BEPS-hankkeessa (Base Erosion and Profit Shifting). Hankkeen vieminen maaliin on kuitenkin hidasta, ja sen vuoksi EU:n komissio valmisteli ennätysajassa veronkierron torjuntaa koskevan direktiivin (ns. Anti-Tax Avoidance-direktiivi), josta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys kesäkuussa.

Komission alkuperäisenä tavoitteena oli kitkeä veronkierto tiukin linjauksin direktiivillä. Lopputulos jäi kuitenkin suunniteltua kevyemmäksi, ja direktiiviä onkin kritisoitu kompromissiratkaisuksi. Näkemykseni mukaan kritiikki on kuitenkin ennenaikaista – direktiivin voimaan saattaminen jäsenvaltioissa on vasta alkanut, eikä vielä voi tietää, kuinka tiukaksi vaatimukset eri maissa asettuvat.

Veronkierto

Verotustilanteet, joihin direktiivillä puututaan

Myös Suomessa on aloitettu kansalliset toimet direktiivin voimaan saattamiseksi, ja uusi lainsäädäntö on parhaillaan valmisteltavana. Komission direktiivi käsittelee viittä ongelma-aluetta, jotka yleisesti liitetään veronkiertoon:

Valtiontukisääntelyllä nopeampia tuloksia?

Direktiivi on ns. minimisääntelyä, joten jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön myös tiukempia säännöksiä. Jäsenvaltioiden tavoitteena on yhtäältä turvata verokertymäänsä ja toisaalta säilyä houkuttelevana kohteena sijoittajille, joten on mielenkiintoista nähdä, miten direktiivi saatetaan eri valtioissa voimaan.

Direktiivin sijaan komission näyttäisikin olevan helpompaa puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun valtiontukisäännösten avulla. Komissio on ottanut käyttöön järeät toimet monikansallisiin yrityksiin kohdistuvissa, kiellettyä valtiontukea koskevissa tapauksissa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa komission Applelle Irlannissa määräämät noin 13 miljardin euron veroseuraamukset. Takaisinperittävät määrät ovat suuria tilanteessa, joissa yritykset ovat noudattaneet kunkin maan verottajan kanssa tehtyä sopimusta tai lainsäädäntöä.

Blogiteksti julkaistiin alunperin FINSIF:in blogissa 14.9.2016.