Suomen vanhimman asianajotoimiston Castrén & Snellmanin yli 120-vuotisella taipaleella on ollut ikimuistoisia hetkiä ja tarinoita. Matkan varrella toimisto on ollut mukana vaikuttamassa moneen maamme historialliseen tapahtumaan.
Toimistomme perustaminen
Castrén & Snellman 1800-luvun lopulla
Itsenäisessä Suomessa
Sodan vuodet 1939–1945
Elpyminen sotien jälkeen
Kasvun vuodet 1980-luvulta lähtien
Vuonna 1888 Suomi oli vielä maatalouspainotteinen Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Suomen elinkeinoelämä eli reipasta nousukautta: teollisuus koneellistui kovaa vauhtia sekä talous kasvoi ja monipuolistui merkittävästi. Tämä kehitys herätti kysynnän juridisille palveluille etenkin Helsingissä, josta muodostui Suomen liike-elämän keskus.
Näissä olosuhteissa lakitiedetten kandidaatti Kaarlo Castrén ja nimituomari Frans Emil Snellman perustivat yhdessä asianajotoimiston Helsinkiin 1.6.1888. Suomenkielisessä ilmoituskortissa nuorehkot herrat Castrén ja Snellman lupautuivat ajamaan puhtaasti lainopillisia asioita kaikissa maamme yli- ja alioikeuksissa sekä muitakin alan toimia huokeilla hinnoilla. Vuonna 1896 Castrén & Snellmanin asianajotoimisto merkittiin kaupparekisteriin numerolla 1 519.

Castrén & Snellmanin ensimmäinen toimisto sijaitsi puisessa talossa Aleksanterinkatu 46:ssa . Toimistomme perustamisen aikaan Helsingin katukuvassa ei näkynyt autoja. Vuonna 1888 Helsinkiin saatiin ensimmäinen raitiotie, mutta aluksi raitiovaunuja vetivät hevoset. Toimistomme lakimiehet olivat valmiita hoitamaan käräjämatkoja myös Helsingin ulkopuolelle muualle Suomeen. Käytännössä tämä tarkoitti useita päiviä kestäviä hevoskyytimatkoja maaseudulle – myös kovilla pakkasilla.

Toimistomme osoite on vaihtunut useaan otteeseen vuosien aikana, mutta kuitenkin pysynyt aina muutaman sadan metrin päässä toimistomme syntysijoilta. Keskeinen sijainti helpotti asianajajiemme päivittäistä asiointia raastuvassa, joka oli lyhyen kävelymatkan päässä Senaatintorilla. Noin puolet toimistomme toimeksiannoista tuli raastuvassa sovittavista oikeudenkäynneistä.
Toimistomme ensimmäisen jutun hoiti Kaarlo Castrén 8.6.1888 Helsingin raastuvanoikeudessa. Hän toimi vastaajan asiamiehenä lykätyssä hankintajutussa ja sai jutulle edelleen lykkäystä, koska toimisto oli saanut jutun hoidettavakseen vasta samana päivänä.
Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Eripura valkoisten ja punaisten välillä kärjistyi sisällissodaksi seuraavana vuonna. Sodasta huolimatta Castrén & Snellman jatkoi sinnikkäästi toimintaansa.
Toimiston lakimiehet hoitivat 1920-luvulle saakka tavanomaista asianajoa Suomessa. Luotuaan vahvan maineen kotimaassa Castrén & Snellman sai merkittäviä kansainvälisiä toimeksiantoja, kun muun muassa Esso ja General Motors aloittivat toimintansa Suomessa 1930-luvulla.
Toisen maailmansodan aikana syttyi talvisota (1939–1940) ja jatkosota (1941–1944) Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Sodan aikana toimistoa hoiti yksin osakas Martti Olsson muiden juristien palvellessa rintamalla.
Jatkosodan jälkeen Olsson toimi Suomen tasavallan presidentin Risto Rytin toisena puolustusasianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuosina 1945–1946. Erinomaisesta juristista ei ollut riittävästi apua Rytille, sillä valvontakomissio oli mitä ilmeisimmin ratkaissut syyllisyyskysymyksen jo etukäteen, ja Ryti sai rangaistukseksi 10 vuotta kuritushuonetta.
Sotien jälkeen talouselämä maassamme alkoi elpyä. 1960–1970-luvuilla monet yritykset keskittivät perimistehtävänsä asianajotoimistoille. Castrén & Snellman sai hoidettavakseen Esson ja Stockmannin perinnät. Esso oli tuolloin toimistomme suurin toimeksiantaja.
1960-luvulla toimistomme edusti onnistuneesti Paasivaarayhtymää ns. kissanmargariinijutussa. Voin ja margariinin tuottajat kävivät tuolloin kovaa kilpailua. Taustalla asiaan vaikutti omalta osaltaan myös valtion maatalouspolitiikka: valtio halusi tukea voinkulutusta, koska sitä tuotettiin maatiloilla paljon. Tilanne kärjistyi, kun julkisuuteen levisi villi kaupunkitarina kissan rasvaa sisältävästä margariinista. Huhu sai alkunsa Ilmari Turjan artikkelista Uudessa Kuvalehdessä vuonna 1961. Tunnetuksi tarinaksi levisi sanaleikki:”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne lyödään Suvikultaan.” Osapuolet tekivät asiasta salaisen sovintosopimuksen. Uusi Kuvalehti joutui laajaan ilmoitusboikottiin ja sen ilmestyminen päättyi.
Vuonna 1976 tapahtui yksi Suomen suurimmista rauhan ajan onnettomuuksista. Räjähdys Lapuan patruunatehtaalla johti 40 hengen kuolemaan ja 60 hengen loukkaantumiseen. Castrén & Snellman edusti työturvallisuusrikoksesta syytettyä Patruunatehtaan teknistä johtajaa. Riidan käytyä kaikki oikeusasteet läpi kaikki syytteet hylättiin niin päämiehemme kuin muidenkin syytettyjen osalta. Kyseessä oli yksi Suomen merkittävimmistä työturvallisuusoikeudenkäynneistä, ja sen seurauksena työturvallisuuteen liittyvä rikosoikeudellinen ajattelu Suomessa kehittyi merkittävästi.
1980-luvun merkittävän talouskasvun jälkeen Suomi syöksyi 1990-luvun alussa syvään lamaan. Työttömyys kasvoi, ja moni yritys joutui vararikkoon. Näinä vaikeina aikoina Castrén & Snellman hoiti useita Suomen suurimpia konkursseja ja yrityssaneerauksia, joista Kansa-yhtiöiden konkurssi oli laajin.
Kun Suomen talous alkoi jälleen elpyä 1990-luvun puolivälin jälkeen, Suomen yrityskauppamarkkinat lähtivät uuteen nousuun. Castrén & Snellman keskittyi hoitamaan suuria yritys- ja rahoitusjärjestelyjä, joita olivat muun muassa Konecranesin pörssilistautuminen ja Helsinki–Lahti-moottoritien rakentaminen.
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun taitteessa Castrén & Snellman laajensi toimintaansa uusille liikejuridiikan aloille. Samaan aikaan toimistomme nousi Suomen kolmen suurimman asianajotoimiston joukkoon.
Vuonna 1994 Castrén & Snellman perusti toimiston Pietariin palvellakseen paremmin asiakkaidensa tarpeita Venäjän nopeasti kehittyvillä ja kasvavilla markkinoilla. Pietarin Castrén & Snellman oli ensimmäisiä suomalaisia asianajotoimistoja Venäjällä. Vuonna 2007 toimistomme laajeni edelleen Moskovaan.
Toimistomme 100-vuotisjuhlaa seuranneella kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla Castrén & Snellman on ollut alan nopeimmin kasvavien yritysten joukossa. Henkilöstömme on kasvanut tänä aikana viidestätoista yli 150 vakituiseen työntekijään.
Castrén & Snellman on ollut mukana monissa maamme historian vaiheissa, ja matkamme alamme suunnannäyttäjänä jatkuu.